Tämä tarina alkaa kummallisesti. Viime jouluna ilmoittauduin semmoiseen radio-ohjelmaan, kuin Välipälä. Radio Novaan voi ilmoittautua juontajan pariksi tekemään radio-ohjelmaa hänen kanssaan. Aika kului ja mitään ei kuulunut. Kysyin sähköpostilla, että mihinkä ihmeeseen se mun hakemus on voinut hukkua :). Kerroin myös ymmärtäväni, että ei kaikki voi päästä, kun hakemuksia tulee niin hirvittävän paljon. Loppuenlopuksi ohjelman tuottaja laittoi sähköpostia minulle. Hän kysyi sopisiko minulle, että olisin huomisenVälipälän tekijä. Laita puhelinnumeroa tännepäin, jos sinulle sopii. Koko ilta meni miettiessä ja jännittäessä mitä sanoisin lähetyksessä.
Kun menin sänkyyn ajattelin, että mitähän nukkumisesta tulee. Ajattelin myös, että minun pitää pystyä hallitsemaan jännitykseni huomenna. Kun olen rauhallinen kuulijat ja juontaja saavat puheestani selvän ja homma sujuu. Olin nukkunut kunnon yöunet ja aamulla, kun heräsin minua ei jännittänyt tipan tippaa. Kun ensimmäinen puhelu tuli vastasin omalla nimelläni. Puhelimesta kuului hyvää aamupäivää Nikke. Vastasin hyvää huomenta. Juontaja kyseli, että mitä kuuluu aamutoimiini? Kerroin mitä aamutoimeni sisältävät. Muuten ihan samanlaiset, kuin liikuntakykyisillä, mutta minulla on erikoisuutena seisomateline. Juontaja kysyi seuraavaksi, että kuuntelenko kilpailevia kanavia? Vastasin kuuntelevani kilpailevaa kanavaa aamuisin. Juontaja sanoi, että tuon minä ymmärsin, mutta en tulkkaa sitä. Sitten minä, avustajani ja juontaja nauroimme makeasti.
Juontaja antoi minulle tehtäväksi keksiä toivebiisin valmiiksi. Olin miettinyt sen jo ennakkoon, mutta juontajalla ei ollut aikaa ottaa sitä vastaan.
Toisella puhelulla juontaja kysyi onko taantuma vaikuttanut milläänlailla minun elämääni. Hän tarkensi esimerkiksi vammaisten palveluiden tarjonnan muodossa. Ja kuka on minun Tanssii Tähtien kanssa suosikki. Vastasin ettei taantuma ole vaikuttanut elämääni millään tavalla. Suosikki tanssijaani kuvailin hyvin hauskaksi persoonaksi Tampereelta. Juontaja ilmoitti, että hänen haastattelunsa tulee Novalta kakskyt yli kakstoista. Juontaja kysyi toivekappalettani, mutta kysymys oli leikattu pois ohjelmasta. Minulla oli toivekappaleena Ilkka Jääskeläisen Soita, mutta sitä ei ollut enää heidän tietokoneella. Lopulta valitsin isän suosikki laulun eli Jose Felicianon Rainin. Onnittelin isää nimpparin johdosta radion kautta.
Äiti soitti toisen puhelun jälkeen, että muista kiittää Saria pääsystä Välipälän tekijäksi.
Viimeiseen puheluun vastasin, että Moi. Siellä olikin tuottaja joka sanoi, että juontaja on uutisissa, mutta jää odottamaan linjalle niin juontaja poimii sinut sieltä. Vastasin että, okei. Ihmettelin vähän sitä lausetta, koska eihän juontaja toimita uutisia, vaan joku toinen. Ymmärsin kyllä, että hän tarkoitti juontajan spiikkaavan uutiset sisään ja ulos. Juontaja kysyi minulta kappaleen aikana miten minulla riittää positiivisuutta näin paljon. Vastasin, että samaa se minun mammakin ihmettelee. Soitellessamme mamman kanssa sanon joka kerta, että minulla on kaikki hyvin.
Ois kiva tietää kuinka paljon palautetta minulle tuli Radio Novaan. Tässä yksi radioseikkailuistani. Saas nähdä tuleeko lisää esiintymisia lähiaikoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti