Idolssin viiden kärki.

Jos joku ei tiedä mitä Idolssissa kävi, niin minä kerron sen kommenttien kera. Jo kerran kisasta tippunut, mutta tuomariston takaisin nostama Anna-Kaisa oli mielestäni hyvä laulamaan. Oisko käynyt äänestys tulosten kanssa pientä sählinkiä, koska Anna-Kaisa ei ollut aluksi pudotusuhan alla, mutta joutui siihen kesken tuloslähetyksen. Neljänneksi tuli jo useasti pudotusuhan alla ollut Kalle. Kolmanneksi tuli 18-vuotias Pete, jonka putoaminen oli minulle ja varmaan koko Suomen kansalle suurin yllätys tämän vuoden Idolssissa. Paljonhan spekuloidaaan sitä, että eikö fanit äänestänny Peteä tarpeeksi, kun he luulivat, että Pete on jatkossa automaattisesti.

Kerroinkohan jo, että lopetin Idolssin katsomisen viime talvena, koska tiesin jo aikaisin kuka tulee voittamaan. Se oli minun mielestä väärin tehty tuomareilta, että he ottivat Ari Koivusen takaisin kisaan teatteri viikonlopun aikana, kun Ari nukkui niin sanotusti pommiin. Olisivat lähettäneet Arin kotia kasvamaan. On väärin esitellä tuollaista esikuvaaa nuorille. Se oli kuitenkin sivuseikka.

Tämänvuoden finaalipari oli mielestäni tasaväkisempi lähtökohdiltaan, kuin viime vuoden. Ei voinut yhtään tietää kumpi voittaa. Lopulta äänestys ratkesi Koopin eduksi. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun finaalin voitti ulkosuomalainen. Nyt tulee kritiikkiä! Idolssin tuloslähetys tulee aivan liian myöhään. Varmaan monessa lapsiperheessä ollaan väännetty kättä tuloslähetyksen katsomisesta. Ymmmärtäisin myöhäisen ajankohdan, jos ohjelmassa esitettäisiin väkivaltaa, mutta kun sitä ei ole. Yhden kerran se tuli ihmisten aikaan. Minullahan ei ole lapsia, eikä kokemusta asiasta, mutta puhunkin yleisellä tasolla. En syytä ketään ohjelman ajankohdasta, tämä oli vain totemus. Nyt muihin juttuihin.

Lasten mehuhetki ja vähän muutakin

Radio Mafiassa eli nykyisessä Yle X:ssä oli semmoinen ohjelma, kuin Lasten mehuhetki, johon lapset saivat lähettää musiikki toiveita. Sitä ennen oli radiokuunnelma OnniMannin Matikka. Mutta tämä on sivuseikka. Mirva lupautui avustajaksi Lasten mehuhetki ohjelmaan. Me soitimme ohjelmaan, kun soittoaika alkoi. Yllätykseksi me päästiin heti puheluiden vastaanottoon. Aluksi vastaanottaja meinasi kirjoittaa Mirvan nimen listaan. Mirva kertoi, että minä olen varsinainen soittaja. Keskusnainen otti tiedot ylös ja toimitti ne varsinaiselle ohjelman pitäjälle. Hetken päästä toimittaja soitti minulle. Mirva otti radion johdon pois seinästä ennenkuin kävin puhumaan, ettei ääni kiertäisi. Minua jännitti jo valmiiksi ja jännitys kohosi, kun pääsin radioon. Toimittaja alkoi jututtamaan. Sain hänet hämilleen, kun muistin kiittää palkinnosta, jonka hän lupasi soitostani. Toivekappaleeni oli Tao Tao:n tunnari.

Toinen radio juttu. Soitin Helsingissä Kymenlaakson Radion onnitteluohjelmaan. Jouduin ottamaan puhelun vähän arviosta, koska en tiennyt kumpaan Kymenlaakson Radion toimitukseen puhelu ohjautui. Siihen aikaan heillä oli toimitus, niin Kotkassa, kuin Kouvolassakin, eikä ollut nettiradioita. Sinä lauantaina oli puheluruuhkaa radiossa, mutta lopulta pääsimme läpi. Avustaja kertoi, että varsinainen soittaja on tässä vieressä. Avustaja antoi luurin minulle ja sanoi tulkkaavansa, jos on tarvis. Sanoin, että haluaisin onnitella isää isänpäivän johdosta ja siskoa syntymäpäivän johdosta. Siinä vaiheessa toimittaja kysyi, että sanoinko nimekseni Niki. Annoin luurin avustajalle, joka korjasi väärinkäsityksen. Näitä on käynyt ennenkin. Esimerkiksi Mitä kuuluu Marja-Leena ohjelman toimittaja sanoi minua Mikeksi, vaikka olen Nikke. No rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Kerron mistä yhteistyö Radio Dein kanssa alkoi. Radio Deissä on toivekonsertti, joka lauantai kello kuusitoista. Viitaten edelliseen radiojuttuun olin silloin toivonut Radio Suomesta Josh Grobanin You Raise me up. Sitä ei kuitenkaan tullut. Vuosi oli kulunut Radio Suomen lähetyksestä, jonka jälkeen olin yrittänyt monasti saada toivettani läpi Puhelinlangoille. Silloin keksin laittaa samaisen toiveen Radio Deihin. Laitoimme kappaleen tiedot, kuten miltä albumilta se löytyy. Kului aikaa ja kerkesin välissä vaihtaa kouluaikin. Yhtenä päivänä sähköpostiini tuli tieto, että Radio Dein toimitus oli hakenut kyseisen kappaleen kirjastosta asti ja nyt heillä oli Grobanin koko cd lainassa. Olin hyvin iloinen, koska luulin etteivät he soita sitä, kun mitään ei kuulunut. Tästä oikeastaan alkoi Radio Dein ja minun yhteistyö. Kun toive esitettiin radiossa, kävi niin hassusti ettemme saaneet sitä nauhalle. Onneksi pääsin korjaamaan asian ollessani haastattelussa Radio Deissä. Nyt loppuu tämän päiväinen blogi.

Melkein Puhelinlangoilla

Nyt kerron vähän tarkemmin, miten mulle kävi, kun olin lähettänyt toiveen Puhelinlangat laulaa radio-ohjelmaan 2006. Tuottaja soitti minulle. Hilla vastasi puhelimeen ja kertoi millainen poika on toiveen lähettänyt. Tuottaja tunnisti Hillan äänen ja kysyi, että oletteko olleet Suuressa Haloossa 1.7.2006. Hilla vastasi myöntävästi. Tuottaja ilmoitti etten voi ottaa teitä lähetykseen, koska muitakin pitää päästää mukaan. Kuitenkin tuottaja jätti mahdollisuuden lähetykseen pääsystä, sanoen katsotaan tässä on koko ilta aikaa. Minä odotin koko illan puhelua toimituksesta, mutta sitä ei tullut. Petyin kauheasti, kun olin jo ehtinyt ilmoittaa yhdelle ihmiselle radioesiintymisestä. Äiti laittoi sähköpostia ohjelman tuottajalle, jossa selitti tilanteen. Meni muutama päivä kunnes tuottaja soitti. Hän selitti, että heillä on tiukka sääntö Puhelinlankojen karenssiajasta. Katso Puhelinlankojen ohjeet blogi vuodelta 2007. Jotkut soittajat soittavat eri numerosta, jotta pääsisivät helpommin lähetykseen. Heidät voidaan kuitenkin tunnistaa äänestä. Toiset soittajat voivat, jopa valehdella etteivät ole olleet ohjelmassa lähiaikoina, vaikka ovatkin. Tarkka äänikorva voi kuitenkin paljastaa heidät. Minusta on oikein kunnioittaa soittoaika sääntöä. En ole ollut kahteen ja puoleen vuoteen Puhelinlangat laulaa ohjelmassa. Se on hyvä, että edes jotkut kunnioittavat sääntöjä.

Radiolähetyksen mausteeksi

Radioon pääsy on taas mahdollista. Kuten otsikko kertoo minä uskon vakaasti, että pääsen Puhelinlangat laulaa ohjelmaan. Nimittäin lähetin radiotoimitukseen sellaisen biisi toiveen, kun Carola Häggkvistin Himlen I Min Famn. Vahva tunne läpi pääsystä johtuu siitä, että toiveeni ei olemikään tavanomainen joululaulu. Olen myös ottanut selvää, että Sisuradiolla (suomenruotsalainen radiokanava) on yhteislähetys Radio Suomen kanssa 12.12.08. Heillä on yhteislähetyksiä pari kertaa vuodessa.

Carola Häggkvist on ollut Ruotsin euroviisuedustaja jo kolme kertaa. Ajattelin, että he ottavat lähetykseen sellaisia henkilöitä, jotka toivovat ruotsalaista musiikkia. En viitsinyt toivoa mitään perinteistä joulukappaletta, kuten Sydämmeeni joulun teen. Sitähän toivoo moni Suomesta ja varmaan Ruotsistakin. Toivekappale on vähän laskelmoitu, mutta jos De va kuk ku de pääsi läpi kesällä, niin miksei Carola jouluna. Ainoa kompastuskivi on herra kaiku, kun on se satelliittiyhteys sinne ruotsiin, etten hämäänny siitä kaiusta. Senhän näkee sitten kahden viikon päästä. Tällä viikolla ei ole puhelinlankoja.

Toinen radioprojekti, joka minulla on menossa on Radio Novassa. Se on kilpailu "Suomen suomalaisin", jossa voi voittaa huonekaluja eli lahjakortin Suomi-Soffaan. Voittaja selviää Suomen itsenäisyyspäivänä. Jos voitan tiedän, kuinka se etenee ja mikä on pelin henki. Ensin ne soittaa sieltä ja yrittävät pitkittää jännitystä huijaamalla etten voittanut. Lopulta ne kuitenkin ilmoittaa, että olen voittanut. Jos näin tapahtuu minä näyttelen mukana niin sanotussa huijauksessa. Jos lähetyksenaikana saan puhelun vieraasta numerosta tiedän, että voitto on varma. Minua huvittaa ne ihmiset, jotka eivät tiedä oikeasti, että voitto tulee. Aluksi he pettyvät kovasti, kun ilmoitetaan etteivät he ole voittaneet. Kun voitto vihdoin paljastetaan he ovat iloisia, kuin mitkäkin. Luulisi ihmisten tajuavan, että jos radiosta soitetaan, niin ei ne ilmoita lähetyksessä häviäjille, vaan voittajille. Saas nähdä, kuinka ne ilmoittaa minulle voitosta, tietysti ,jos se voitto tulee. Yritän näytellä parhaani mukaan huijauksesta riippuen.

Kerron loput radiojutut myöhemmin.