tiistai 27. maaliskuuta 2007

Puhelinlankojen ohjeet

Tämä saattaa kuulostaa vähän hassulta sen takia, että kun minä aikaisemmin sanoin, että mitään puhelinnumeroita minä en julkaise. Minä tarkoitin, että henkilökohtaisia puhelinnumeroita en julkaise. Mutta yleisiä kyllä, jotka on yleisessä jakelussa muutenkin. Mutta ensin vähän pääsiäisestä. Pääsiäinen on tavallaan surullinen juhla, mehän kaikki tiedämme sen. Toisaalta se on ilon juhla. Minulle pääsiäinen merkitsee hyvin paljon. Tiesittekö muuten sitä, että niiden pääsiäismunien etsiminen juontaa juurensa suoraan Raamatusta. Silloin kuin ne naiset etsivät Jeesusta sieltä haudalta, enkeli ilmoittaa heille, että Vapahtaja nousee ylös kuolleista. En aio heittäytyä uskonnolliseksi, mutta tulipahan tuokin asia teidän tietoisuuteen. Laitan ehkä hakuun avustajan paikan, siitä mie aion kirjoittaa ensi kerralla.
Nyt tulee ne ohjeet. Puhelinlangat on sellainen toivemusiikkiohjelma. Ensinnäkin, sinne voi laittaa tekstiviestejä. Se tapahtuu näin, että näppäilee puhelimeensa "RS LANGAT", sitten välilyönti, sitten kappale. Lähetä viesti numeroon 16149. Toinen on vähän tuskaisempi tapa, kun soittaa tohon numeroon 0600-17600, niin joutuu pikkasen ehkä odottamaan, ensin tulee se, että tervetuloa Radio Suomen puhelinpalveluun, sitten jos painaa ykköstä, niin menee suoraan vastaajan puhelimeen, jos se ei ole varattu. Jos painaa kakkosta, niin silloin puhelu menee automaattiin, voit sanella sinne oman toiveesi, mutta se menee seuraavan viikon lähetykseen. Kolmas tapa on se, että lähettää sähköpostilla toiveen sinne puhelinlankoihin. Sitä kautta mie oon osallistunut siihen. Nyt ohjeet, miten pitää toimia, jos pääsee läpi. Jos teille soitetaan varmistuspuhelu EI SAA MISSÄÄN NIMESSÄ VALEHDELLA, että ei oo ollut radiossa, jos on joskus ollut. Yleensä Puhelinlankojen karenssiaika on puolesta vuodesta vuoteen. Kun teille soitetaan sitten h-hetkellä, ei saa sulkea puhelinta. Akku on tosi tärkeä ladata. Täytyy olla rohkeutta, muuten siitä hommasta ei tule yhtään mitään. Täytyy osallistua joka tapauksessa siihen ohjelmaan, jos on päässyt tähän saakka. Täytyy sanoa, että se oottaminen on kaikista pahinta, mie oon sen itekin kokenut. Kuvitelkaa vaikka, että puhuisitte jonkun sukulaisen kanssa puhelimessa. Kerran minulle kävi niin, että mie jännitin niin hirveesti, että mie tärisin niin, että koko sänky tutisi. Sitten, kun se lähetys alkoi ja oma vuoro tuli, niin minua ei enää jännittänyt, ei tipan tippaa. Nyt alan pikkuhiljaa lopetella. Ois ihan kiva saada ulkopuolisiltakin kommenttia, eikä vain tutuilta.

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Valheella on lyhyet jäljet!

Minulle oli aikaisemmin keväällä myönnetty uudessa koulussa viiden päivän mittainen koulutuskokeilu. Pari päivää sitten kuulin, että en pääsisikään sinne. Myöntäjä aikoi perua koko kokeilun. Minua pyydettiin soittamaan heille. Olin järkyttynyt, vihainen, suuttunut ja peloissani, koska en tiennyt mitä sanoa. Kun sitten soitin, minulta kysyttiin, olenko käynyt siellä uudessa koulussa. Mie en ymmärtänyt oikein sitä kysymystä. Vastasin, että "en ole". Olis tehny mieli sanoa sille ihmiselle, että "joo, minä kävin katselemassa luokan kanssa siellä ihmisten selkiä!!". Olin nimittäin käynyt siinä paikassa luokan kanssa retkellä, mutta enhän minä sillä käynnillä saanut mitään selvää koko paikasta. Kun mie soitin äitille, hän opetti minua, että ikinä ei saa valehdella edes tiukassa paikassa. Minä en oikein tienny, että oliko tuo tapahtunut valehtelua vai ei.
Olin kuitenkin vihainen sille naiselle. Sanoin suoraan kaikki ne asiat, mitä oltiin jo käyty läpi . Olin peloissani siksi, että en ollut hoitanut virallisia asioita. Aikaisemmin äiti oli hoitanut ne kaikki puolestani. Nyt jouduin yllättäen itse hoitamaan tuon asian päästäkseni jo luvattuun koulutuskokeiluun. Lopputulos puhelusta oli se, että päätöstä ei peruttu ja nyt saan vielä loppukevään aikana tutustua viiden päivän ajan tuon uuden koulun toimintaan ja opetukseen "sisältä päin" ja samalla tutkia, olisiko se sopiva paikka mulle ensi syksynä.
Opin hoitamaan omia asioita ja samalla opin sen, että pitää aina puhua totta vaikka olis mikä. Hyvää omaatuntoa ei voi mikään korvata. Mitä mieltä olet?

keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

Vastaus äskeiseen kysymykseen

Minua pyydettiin kertomaan miten suomalaiset suhtautuvat vammaisuuteen. Se ei ole liian henk.kohtainen kysymys. Voisin vastata vaikka näin yleisellä tasolla tähän kysymykseen. Yleensä suomalaiset väistää pyörätuolia. Jotkut humalaiset tulee jutteleen meidän kanssa. Kerran yksi tuntematon nainen oli vähän nauttinu. Se tuli keskellä katua minua kohti ja alko paijaamaan minua. Kaverini luuli, että hän oli joku tuttu, jonka tunsin ennestään. Kerran yks pikkupoika tuli kysymään mun kaverilta että minkä takia toi on tommoisessa. Mun kaveri selitti minkä takia toi on tommoisessa. Se pikkupoika kysyi mitä tarkoittaa halvaantunut, niin kaverini selitti mitä se tarkoittaa. Monesti pikkulapset alkaa tuijottamaan. Mua ärsyttää niiden äidit, jotka tulee vetämään pois lapsensa. He ajattelevat varmaan, että toi vammainen varmaan puree. Se on minun mielestä todella ärsyttävää. Kerran taas minä olin yksien festareiden aikaan syömässä yhen kaverin ja kansainvälisen leirin osallistujan kanssa. Minä sain koko ruoka-annoksen kun kaverini eivät jaksaneet syödä. Sitten hetken kuluttua tuli yks tarjoilija kysymään minulta että haluaisinko minä ottaa lisää. Meitä on moneen lähtöön. Anteeksi, kun minä kirjoitin tämmöistä pikkulasten äideistä. Ois kiva saada kommentteja muiltakin kuulijoilta, mistä minä voisin seuraavaksi kirjoittaa.

Minä olen ollut tänään koulussa ja kuunnellut musiikkia. Täällä on hyvä henkilökunta. Harmi vain kun minä lähden kohta pois täältä. Tänään olin aikamoisen valinnan edessä. Minä olen käynyt yhessä paikassa niin monta kertaa että minua ei olisi enää kiinnostanu lähteä sinne. Täältä lähetään sinne joka tapauksessa. Olen ollut siellä kolme kertaa. Lopulta minä suostuin pitkin hampain. Mulla oli vaihtoehtona jäädä joko tänne ja etsiä muista asunnoista paikka missä minä oisin yöpyny. Lopulta minä suostuin koska tiesin, että enhän minä voi taivasallekaan jäädä jos muista asunnoista ei löydykään paikkaa. Minä en kirjoita huomenna, mutta laittakaa vaan kommenttia, palautetta ja mahollisia aihe-ehdotuksia! Yritän parhaista aihe-ehdotuksista kirjoittaa.

tiistai 20. maaliskuuta 2007

lisäys edelliseen

Laittakaa siihen että "tätä ei saa lukea toiset", eihän kukaan idiootti lue toisten kommentteja ennen kuin minä olen sen lukenut! Minä laitan että saako toiset sen lukea vai ei, laittakaa se siihen ettei saa lukea, ettei julkaista nettiin. Sitten miä heitän kaikki roskiin, missä lukee ettei muut saa lukea kuin minä! Älkää huoliko kaikki uudet käyttäjät, myös tuntemattomat että tututkin, älkää huoliko kyllä minä kaikki viestit luen kunhan vaan tulee kommenttia! Kaikki ruokaohjeetkin minä julkaisen jos siihen annetaan lupa.
loppuu tältä illalta kommentointi.

...jatkuu

Nyt tulee kommenttia eduskuntavaaleista.
Ensinnäkin musta se ei ole oikein, että ehdokkaat äänestävät! Jopa presidentti saa äänestää, ja pääministeri. Silloinhan ne äänestää toisiaan! Musta se on ehdottoman väärin.

Nyt tulee tiukkaa asiaa idolseista. Olen ajatellut lopettaa Idolsin katsomisen. Se peli näyttää niin selvältä! Tietysti voittaja on yksi hevari tyyppi, mutta sitä minä en ehkä voi julkistaa... sen nimi alkaa A:lla. Kuka on toinen, sitä ei vielä tiedä! Kuka on kolmas? Ei haittaa vaikka jäis yksi jakso näkemättä.

Minua saa vapaasti kommentoida edelleen. Minä kommentoin sitten tarpeen mukaan takaisin. Mitään herjaavaa minä en julkaise! Enkä kirosanoja, puhelinnumeroita enkä koko nimiä! Laittakaa asioitten otsikkoihin kommenttia, esimerkiksi eduskuntavaaleista, jos teillä on jotain kysymyksiä tai jotain palautetta. Niitä ilomielin otetaan vastaan!
Laittakaa että saako julkaista teidän kommentteja blogissa!
Ja otan vastaan aihe-ehdotuksia, mistä miä voisin kirjoittaa!
Minä olen niin uusi käyttäjä, etten tiedä kaikkia blogin sääntöjä, mutta yritetään! Minä kirjoitan että näkyykö se kommentti kaikkialla ensin.

jatkuu pikkusen vielä kohta!=D

minun törttöilyä

Minä olen törttöilyt eilen..
Minä luulin että mun kaveri tulee käymään, mutta hän tuleekin jokin muu päivä. Ensin minä luulin että minulla on uintia. Lopulta minä sain kaverin kiinni, sain kuulla että uinti onkin toisena päivänä. Lopulta miä sain suostuteltua hänet uimaan kanssani sinä päivänä, mitä minä olinkin ajatellut. Olin siirtänyt kaikki kaverini sen kyseisen uinnin takia toiseen päivään. Lopulta minä kysyin kaveriltani, että käykö hänelle joku muu päivä. Hänelle ei käynyt, koska hänellä on muuta menoa.

Tänään radiossa puhuttiin, että onko musiikki hyvää levyllä vai livenä. Minun mielipide on se, että se on sekä että; riippuen keikasta!
Kohta miä palaan siihen mikä on meitä puhuttanut viimeiset kaksi kuukautta. Nimittäin ne kuuluisat eduskuntavaalit.

Saa vapaasti kyllä kommentoida! Myös jos löytää tämän jotakin muuta kautta, kuin minun sähköpostin kautta.
Jatkuu kohta...