Arja Koriseva

Minun piti osallistua ensimmäistä kertaa Puhelinlangoille silloisen avustajani kanssa. Tämän tuli tapahtua niin, että minä menen hänen luokseen ja sieltä soittaisimme radioon. Huvittavaa oli, että tämä avustajani soitti, että hänellä on vatsatauti enkä pääsisi hänen luokseen. Tulin kotiin ja itkin kauheasti sitä menetettyä tilaisuutta soittaa Puhelinlangat laulaa ohjelmaan. Lopulta äiti uhrautui soittamaan Puhelinlangoille, mutta silloin emme päässeet läpi. Keksin, että voisin lähettää samaisen toiveen myös netin kautta. Kävin kuuntelemaan lähetystä ja siellä oli silloin vieraana Arja Koriseva. Ensimmäinen tunti meni, niin ettei mitään tapahtunut. Sitten yksi kaksitoistavuotias poika pääsi ohjelmaan toivomaan isänsä lempikappaletta. Kappaleen soidessa tapahtui, jotain mitä en osannut odottaa. Minun siskoni soitti perheen kännykkään, että hänet voisi tulla hakemaan silloisen poikaystävänsä eli nykyisen miehensä luota. Samaan aikaan keittiön lankapuhelin alkoi soida. Äiti sanoi siskolle, että no nyt täällä soi lankapuhelinkin. Äiti vastasi puhelimeen, että Aulikki. Siellä olikin tuottaja Radio-Suomesta, joka sanoi, että olette toivoneet kappaletta. Äiti sanoi, että minä en ole toivonut mitään. Tuottaja sanoi, että Nikke Heikkilä on toivonut. Tavoittaako hänet tästä numerosta? Äiti alkoi selittää, että täällä on neliraajahalvaantunut poika. Hän saattaa jännittää niin paljon, että minun on pakko tulkata. Tuottaja sanoi, että lopetetaan nyt puhelu, että ehdin kertoa juontajalle taustatiedot. Tuottaja ilmoitti, että kolmekymmentäsekuntia aikaa lähetykseen, älkää poistuko linjalta. Äiti lähti juoksemaan semmoista vauhtia, että en ole ikinä kuullut aikaisemmin. Kun isä kuuli etukäteen mistä on kyse hän tuli sanomaan minulle, että nyt ne soittaa sieltä ja äiti puhuu heidän kanssaan parhaillaan. Tämän kuultuani rupesin tärisemään niin, että myös sänky allani alkoi tärisemään. Äiti kuiskasi minulle, että rauhoitu. Eikä voinut paljastaa kuinka kovasti häntä itseään jännitti. Olin miettinyt valmiiksi mitä aion kysyä Arjalta, mutta hässäkässä en muistanut kertoa niitä äidille. Keskustelu Arjan kanssa meni hyvin. Kukaan kuulijoista ei varmaan tiennyt millainen poika langan toisessa päässä oli. Minulle tuli kyllä yksi tuumaustauko, kun kerroin, että olen menossa Helmut Lotin konserttiin ensi viikolla. Vaikka sanoin asiani selvästi, se toimittaja halusi varmistaa mitä puhuin ja kysyi samaa asiaa toiseen kertaan. Jäin vähäksi aikaa ihmettelemään, miksi hän kysyy samaa asiaa uudestaan. Tässä lyhykäisyydessään tämä blogi teksti.

Radion huonoiten järjestetty kilpailu.

Eräs radiokanava järjesti taannoin kilpailun missä voi voittaa matkan Panamaan. Ei se varsinainen kilpailu ollut, mutta tehtävä kuitenkin. Tämän kanavan aamushown toinen juontaja lupasi, että tänään joku voi voittaa matkan Panamaan. Hän mainosti, että kanavan iltapäivä ohjelmassa tehtävä selviää. Minusta se oli vähän tyhmästi järjestetty. Nimittäin piti olla kauppakeskus Cellossa ja etsiä tämä kyseinen juontaja käsiinsä tiettynä ajankohtana ja viedä hänelle Panaman lippu. Ihan Ok muuten, mutta pitää ajatella myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvia suomalaisia, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua. Kaikkihan tahtoisivat lähteä Panamaan, kerran tälläistä mahdollisuutta tarjotaan. Esimerkiksi, kukaan Rovaniemeltä ei voi ajaa hetkessä Helsinkiin osallistumaan kilpailuun. Että tälläistä kritiikkiä annan tällä kertaa. Harvoin sitä lukee kritisoitavan oikein asiasta, mutta nyt oli pakko antaa palautetta.

Mikä on kauheinta radiossa?

Nyt kerron mikä on pahinta radiossa. Se on tietysti se aika kun toimituksesta on soitettu minulle ja linja on auki ja toimittaja käskee odottamaan hetken, että kappale ehtii loppua ennen jutustelua. Eli se piinallinen odotuksen hetkin, kun tietää että kohta pääsee lähetykseen. Tässä esimerkki. Kerron koko jutun alusta alkaen.

Olin osallistunut sellaiseen ohjelmaan, kuin Aavan Meren Tuollapuolen. Olin antanut vanhempieni puhelinnumeron, koska olin koulussa Järvenpäässä enkä siksi uskaltanut antaa kännykkäni numeroa. Eräänä torstai aamuna soi puhelin kotona ja äiti vastasi puhelimeen. Sieltä sanottiin, että Radio Novasta hei. Onko se Nikke siellä? Äiti tiesi asiasta, koska olin selittänyt hänelle ohjelman idean. Äiti kysyi onko tämä sellainen ohjelma johon pitää ilmoittaa, joku ulkomailla asuva tuttu. Vastaus oli myönteinen. Äiti selitti, että jutun takana on tälläinen poika, jonka puhetta ei aina heti ymmärrä. Johon toimittaja vastasi, että vammaisen puhe on muutenkin niin hidasta, että voisi olla parempi, jos emme ottaisi häntä lähetykseen. Äiti sanoi toimittajalle, että Hilla kyllä ymmärtää puheeni. Toimittaja kävi keskustelemaan tuottajan kanssa. Äiti sanoi, että voisitteko soittaa Nikelle, kun olette päässeet lopputulokseen. Toimittaja kuitenkin kieltäytyi, koska hän vissiinkin pelkäsi ettei saisi puheestani selvää. Äiti ehdotti, että jos minä voisin soittaa Radio Novaan päin avustajan tulkkauksen kera. Se kävi heille ja äiti välitti Radio Novan numeron minulle.

Soitin Radio Novaan. Toimittaja kysyi olenko ilmoittautunut tälläiseen ohjelmaan ja vastasin kaikkeen myöntästi. Toimittaja pyysi avustajaa puhelimeen. Toimittaja kertoi, että tämä radio juttu tulisi suorassa lähetyksessä lauantaina. En muistanut heti jännitykseltäni missä olen lauantaina. Toimittaja sanoi soittavansa vielä minulle, kun on saanut ensin Hillan kiinni ja kerrottua hänelle, että on tavoitettavissa lauantaina. Enempää puhelun tarkoituksesta toimittaja ei paljastanut Hillalle. Hilla oli kysynyt toimittajalta, että saako hän arvata onko Niklas Heikkilä jutun takana. Toimittaja oli vastannut ettei voi kertoa.

Kun kävin nukkumaan perjantai iltana toivoin, että olisin ollut Järvenpäässä, koska hihittelin yöllä odottaen ja jännittäen tulevaa radio esiintymistä ja pidin vanhempani hereillä kikatuksellani . Kun äiti nosti minut lauantai aamuna tuoliin arvatkaas missä asussa olin. Tietenkin alasti, mutta viltti päällä. Tämä johtui siitä, että olin jännitys hikoillut kaikki yövaatteet läpimäriksi. Minä tiesin tarkalleen milloin minut otettaisiin lähetykseen mukaan, mutta äiti ei tiennyt. Ensin tuli uutiset, sitten radiojuontajat höpöttivät vähän aikaa keskenään, sitten tuli Natalia Imbruglia biisi, jonka aikana he soittivat radiosta minulle ja Hillalle. Olen muuten huomannut, että kappaleen bassot kuulostavat erilaiselta, kun se tulee puhelimenkautta verrattuna jos kuuntelisi sen suoraan radiosta.

Nyt tulee koko keskustelu minkä kävimme. Vastasin puhelimeen Niklas Heikkilä. Sieltä kuului, että tämä on Radio Novasta terve täällä ollaan valmiina, pysy linjalla annamme sinulle kyllä puheenvuoron ja äläkä vaan häviä minnekkää. Vastasin etten tietenkään häviä. Yllätykseksi jännitys katosi hetkeksi, kun se puhelu tuli. Mutta jännitys palasi nopeasti, koska se odottaminen on niin piinallista. Äiti rauhoitti minua sanoen, että kyllä se hyvin menee. Äiti sanoi isälle ettei halua tulla kuvatuksi, sillä isä videoi koko ajan tapahtumia. Isä kysyi minulta koska se radioesiintyminen tulee. Sanoin antavani merkin kun se alkaa. Olin kuullut kappaleen aikaisemmin ja täten tiesin milloin se loppuu. Kun kappale alkoi loppua sanoin isälle ÄN YY TEE NYT ja vaikenin kuin muuri.

Puhelu alkoi näin. Tälläkin hetkellä suuri osa suomalaisista asuu ulkomailla, joku rakkauden perässä, toiset töissä ja jotkut hakemassa seikkailuja. Nyt olemme yhteydessä Israeliin. Hilla hyvää aamupäivää! Hilla vastasi Hei. Toinen toimittajista kysyi mitä teet siellä. Hilla kertoi että on opiskelemassa Israelissa. Toimittaja kysyi oliko vaikea päättää minne haluat mennä opiskelemaan, että varmaan kouluja olisi löytynyt lähempääkin. Hilla kertoi, että hän on perheensä kanssa asunut aikaisemminkin Israelissa. Toimittaja tokaisi, että valitsit sitten auringon. Toimittaja tiedusteli Hillalta millainen keli siellä on. Hilla vastasi että täällä on ollut 30-40 astetta lämmintä. Sitten toimittaja kysyi, että Suomeen on paljon uutisoitu palestiinalaisten ja israelilaisten yhteenotoista. Mistä muista aiheista siellä puhutaan? Hilla mainitsi politiikan, missä tehdään kaikenlaisia hölmöyksiä. Siihen toimittaja vastasi, että niinhän täällä Suomessakin. Minä tiesin mihin tapaukseen hän viittasi.Sitten toimittaja sanoi: " meillä on linjalla sulle henkilö joka haluaa välittää sulle terveisia, ole hyvä kuka sieltä linjalta löytyy?". Sitten kanava aukesi minunkin suuntaan olin kuullut heidän keskustelunsa koko ajan ja tärissyt puhelimessa. Olin suunnitellut, että huutaisin kunnolla MORJENS!. Mutta se jäi tekemättä ja sanoin vain Moi Hilla. Hilla sanoi Moi. Onko siellä Nikke? Vastasin olevani. Hilla sanoi arvanneensa, että se olen minä. Kysyin että mistä arvasit. Hilla sanoi arvannneensa siitä, kun radio niin lähellä sydäntäni. Kysyin vähän yllättäen Hillalta, että mitä hän haluaisi Kolkytvuotis syntymäpäivälahjaksi? Hilla sanoi ettei tiedä vielä. Sitten toimittaja kysyi, koska Hillalla on syntymäpäivä? Hilla vastasi, että se oli tässä pari kuukautta sitten. Sitten toinen toimittaja sanoi, että sinä olet ollut Niklaksen avustajana. Sitten toimittajat kysyivät meiltä milloin olimme olleet viimeksi yhteydessä ennen tätä puhelua. Olin miettinyt asian valmiiksi, koska tiesin että sitä tultaisiin kysymään. Vastasin ennen pääsiäistä. Sitten arvuutin Hillalta mitä äitini oli tehnyt ns sukulaismiehelle syntymäpäivälahjaksi. Siinä vaiheessa äiti tuli väliin, vaikkei olisi tahtonutkaan lähetykseen, koska Hillalla oli vaikeuksia saada selvää puheestani. Hilla sanoi, no. Silloin minä sanoin vähän kiihtyneellä ja huvittuneella äänellä, että kolmekymmentä lihapullaa. Meinasin ruveta nauramaan ensimmäisellä kerralla, kun kerroin lahjasta. Tähän toimittaja sanoi, vai että kynttilöiden sijasta lihapullia. Toimittaja ja Hilla räjähtivät nauramaan. Tässä oli koko Aavanmeren Tuollapuolen radio esiintymiseni.

Tarinaa Josh Grobanin takaa.

Josh Groban on amerikkalainen laulaja, joka nousi kuuluisuuteen valtavalla hitillä, josta kerron kohta. Pinnalle tuloa siivitti myös vierailu tv-sarja Ally Mcbealissä. Sarjassa oli aina, joku artisti esiintymässä Allyn kantaravintolassa yleensä Vonda Shepard, mutta yhdessä jaksossa oli Josh Groban. Tämä esiintyminen nosti hänet kuuluisuuteen amerikassa, kun hän lauloi hitti kappalettaan Allyssä. Josh Grobanin versio kappaleesta ei ole alkuperäinen, vaan sen on levyttänyt irlantilais-norjalainen Secret Garden. You Tubesta voi löytää useita versioita kyseisestä kappaleesta, muunmuassa Westlifen versio on suosittu. Suomalaiset versiot tunnetaan nimillä Kuin taivaisiin ja Sä annat voimaa. Paljastetaanpa jo nyt mistä kappaleesta on kyse. Se on You Raise Me Up. Kirjoitin tämän blogitekstin oikeastaan alustuksena sille, että aion toivoa sitä Puhelinlangat laulaa ohjelmassa. Kun kuulijat tykkää tarinoista. Tutustuin kappaleeseen seuraavasti. Minun nykyinen paras kaverini oli vaihto-oppilaana 2003 Yhdysvalloissa. Hänen isäntäperheensä isovanhemmat olivat ostaneet Grobanin cd:n Hillalle lahjaksi. Hilla toi sen yhden kerran minulle kuunteluun. En tiennyt sitä ennen kyseisestä artistista mitään. Siitä lähtien You Raise Me Up on ollut suosikki kappaleeni. Haluan toivoa sen radioon, koska sitä kuulee harvoin Grobanin esittämänä. Yleensä kuulee Westlifen versiota.

Karaoketaksilla kirkkoon

Meillä oli perinteinen joulukirkko Ruskiksen koulun aikana. Aamulla kun mie heräsin, kuulin, että minua oli tulossa hakemaan semmoinen karaoketaksi. Minä luulin, että se olisi markkinointikikka.

Kun auto tuli hakemaan minua ja minut laitettiin autoon, hämmästyin kamalasti sillä taksikuskilla oli oikeasti karaokelaitteet. Matka oli ärsyttävän nopea. Olisin tullut takaisin sillä autolla, jos koulun autoa ei olisi ollut.

Mie päätin että tätä pirssiä tilataan jatkossakin. Jos tämän lukee joku hänen tuttu, sanokoon karaoketaksin kuskille, että ottaa minuun yhteyttä, kun ei olla pitkään aikaan puhuttu. Varmaan muistaa Niken.