perjantai 30. maaliskuuta 2012

Miten aion valmistautua Come Homeen

Nyt tulee valmistautumisohjeita kaikille niille jotka on menossa Come Homeen tai mihin muualle tahansa ohjelmaan. 1. kannattaa kuunnella Come Homea 2. jos olet menossa sinne ota selvää montako biisiä kannattaa ottaa siihen ohjelmaan 3. kun menet Helsinkiin niin kannattaa lähteä vaikka 2h etuajassa sinne ettei myöhästy, tämä kolmos ohje koskee Helsingin ulkopuolella asuvia 4. jos sinua kuvataan you tubee, laita siistit kuteet päälle 5. jos minä olisin menossa johonkin radiohässäkkään niin kuin minä olen, niin minä istun aina sen tekniikan käyttjän vieressä että minä näen milloin punainen lähetysvalo palaa. Viimeiseksi ohjeeksi miä annan semmosen että jos et istu lähetyksen tekniikan vieressä niin kannattaa varoa mitä päästelee suustaan, ettei käy niin että biisi loppuu, mikki aukeaa, sitten tulee sellasta tekstiä vaikka mul on hilsettä päässä. Olen alkanut kuuntelee sillä tavalla että mitä biisejä Come Homessa soitetaan. Jos käy niin että sama biisi mitä miä olen meinannu soi niin sitten minä vaihan äkkiä ettei samaa biisiä tule kahta kertaa. Miten minä valmistaudun Come Homeen? Kun se aihe tulee niin kirjotan niistä kysymyksistä blogitekstin niin että avustajan on helpompi tulkata minua sitten suorassa lähetyksessä. Ensin tulee pieni esittely siitä kuka minä olen, mahollisesti kolme nopeaa kysymystä jotka tulee aina yllättäen monelle ihmiselle. Koska olen valmistautunut etukäteen niin tiedän ehkä mitä ne kysymykset sisältää. Ensimmäinen kysymys: kuvaile minua. Minä kuvailen itseäni jos minulta kysytään,. hauskaksi ja intensiivikseksi radion kuuntelijaksi. Toinen kysymys: miksi uskon Jeesukseen. Minä vastaan että koska Jeesus on elämänsuola, tai jotenkin sinnepäin. Kolmas kysymys on: mistä minä unelmoin. Minä vastaan kolmella lauseella. Kaksi unelmaa on toteutunut, minä pääsen Norjaan ja tänne radio-ohjelmaan. Sitten kolmas unelma mihin kaikki uskovat haluaa on päästä taivaaseen. Sitten tulee Come Home uutiset jotka sisältää mahollisen kesäleirin ilmottautumis ohjeet ja mitä se sisältää. Sitten tulee yksi biisi väliin. Sitten minä kerron vähän itsestäni, miten minä pääsin tämmöiseen ohjelmaan alunperin. Kerron mm. sen kuinka kaverini pyysi kirjottamaa yhteen hänen kirjaansa. Kuinka sitten tämä kaveri kuoli auto-onnettomuudessa. Kuinka minun tekstiä ei julkaistukkaan siinä kirjassa. Mutta kustantaja lupasi että pääsen johonkin radio-ohjelmaan, sitten minä tein tyynyliinat Come Homeen, sitten toimittaja soitti ja rukoili minun puolesta. Toimintaterapeutti oli kuulolla, hänellä kuulemma meni kylmät väreet. Sitten sovittiin että minä tulen Helsinkiin käymään haastatteluun. Sen haastattelun jälkeen sovittiin että minä menen uudestaan sinne radiotoimitukseen. Miä kirjotin ikään kuin avustajalle runkoa että hän osaa paremmin tulkata ettei tule semmoista tilannetta että ai mitä sinä sanoit. Aika hauskaa tässä oli se että kuvittelin olevani radiolähetyksessä, kirjotin sen mukaan että miä olisin tullut lukijalle kylään. Kuvittelin että selitän tätä asiaa Come Homessa. Aika hauskasti kävi. Mua itteä nauratti se myös että miä sekoilin että miä olisin jo Come Homessa. Selitän illalla kuulijoille sitä asiaa kuinka miä tutustuin Come Homeen. Tässä on aloitus runkoa ihan karkeasti. Tulostan tämän bolgin mukaan että avustajan on helpompi kattoa paperista mitä miä sanoin. Ettei tule semmosta ongelmaa mitä joskus saattaa tulla, et kun miä olen oikein innoissaa on sitten hyvä että avustaja tietää etukäteen mitä se hänen avustettava oikein haastelee siellä. Mun pitää sanoa yksi asia, inhoan valmiiksi tehtyjä kysymyksiä mutta tässä tilanteessa on pakko tehdä niin että on valmiit kysymykset. Kohta alkaa minun lempiohjelmani: puhelinlangat laulaa. Nyt loppu tältä illalta tähän.






torstai 29. maaliskuuta 2012

Come Home mahollinen biisilista

Nyt se on varmaa että olen menossa Come Homen suoraan lähetykseen 23.5. Tavallaa minua hermostuttaa se ja tavallaan miä ootan sitä. Hermostuminen johtuu siitä että en ole ollut kun puhelimen kautta suorassa lähetyksessä mutta nyt ollaa sitten radiossa suorassa lähetyksessä. Etenkin minua pelottaa se että kun on mikki auki ettei sano mitään sopimatonta. En miä aio kiroilla mutta sillee sopimatonta mikä ei kuulu n. 200 miljoonan korviin. 200 miljoonan heitto oli arvio, mutta aika paljon kuulijoita on joka tapauksessa, Come Home on suosituin ohjelma Deillä. Sitä kuuntelee niin nuoret kuin vanhat. Nyt biisilistaan. Ensimmäinen biisi on HB:n Hän puhuu. Sen takia että tätä on toivottu 28.3. olleeseen lähetykseen niin että se ei silloin mahtunut mukaan. HB herättää minussa muistoja myös. Kun olin Porissa kansanlähetyspäivillä niin kaveri ehdotti että mennään katsomaan HB:tä. En silloin tiennyt tästä yhtyeestä yhtään mitään. Toinen biisi on Egoeimi: Tule. Tämän kappaleen valitsin siksi että en muista kuulleeni egoeimiä Come Home-ohjelmassa juuri lainkaan. Muuten Radio deissä on soinut egoeimi, Come Homessa ei. Tuo yhtye oli ensimmäinen gospelbändi mihin miä tutustuin CD-formaatissa. Kolmas biisi on semmonen biisi kun Awesome God. Tämän kappaleen tarina on vähän kummallinen, ei se niin kummallinen ole mitä voisi luulla. Me ollaan laulettu tätä seurakunnassa. Toivoin sitä Radio aallon listassa joka on täysin maallinen kanava. Minulle oli yllätys että se soitettiin koska hengellisiä biisejä ei soiteta maallisilla kanavilla kovin paljon. Se oli minusta hieno saavutus että soitettiin edes kerran jossain muualla kun Radio deissä. No se on lyhyt laulu joka tapauksessa. Viimeisenä lauluna ajattelin jotain Juha Tapion lyhyttä biisiä. Ei minulle tule muuta biisiä mieleen kuin Luvattu maa. Tämä kappale tuli kaikista mieleen kun mietin mikä on kaikista lyhyin kappale joka kestää alle kaksi minuuttia. Tällä listalla lähetää Come Homeen, toki se saattaa muuttua matkan varrella jos ne soittaa ensi viikolla HB:n. Sitten minä kehittelen jotain muuta. Jos facebookista tulee parempi ehdotus mitä voidaan soittaa, se otetaan huomioon myös. Valitettavasti mulla on niin paljon asiaa että on parempi säästää huomiseen sen asian kirjottaminen. Huomenna on kuitenkin aikaa. Loppuu tänä iltana tähän.

torstai 22. maaliskuuta 2012

Monta asiaa kerralla

Ensin minä haluan kirjoittaa kadonneen jäljillä ohjelmasta. Kadonneen jäljillä 3 tuotantokausi tuli n. viikko sitten ulos. Kyllä se on koukuttava ohjelma edelleenkin. Minua kiinnostaa ne tarinat yhä edelleen. Aion kattoa jokaisen jakson, onneks nyt se tulee semmoiseen aikaan että voi katsoa suorana, ettei tarvitse netti-tv:stä katsoa. Se kadonneen jäljistä. Sitten otetaan käsittelyyn kymppitonni. Kymppitonni loppui yllättäen 2011 syksyllä kun suomi tv meni ns. konkurssiin. Nyt siellä on pelkkää ulkomaalaista, enkä ole sen jälkeen katsonut sitä oikeastaan ollenkaan. Nyt tuli yllättäen iltalehdestä tieto että suomipop on ottanut kymppitonnin omakseen. En tiedä miten se toimii radiossa, varmaan ihan hyvin, se alkaa maanantaina. Sitten otetaan käsittelyyn iholla sarja. Iholla on muuten ihan mielenkiintoinen konsepti mutta minua ärsyttää siinä että kaikki naiset ketä siellä on antaa semmoisen kuvan naisen elämässä että naisilla ei ole kaikki hyvin. Pitää aina valittaa jostakin. Miä kyllästyin tokan jakson puoleen väliin siihen kun en jaksanut kuunnella sitä valitusta. Tuli semmoinen myötähäpeän tunne kun lukiolainen ei halunnut lukea kokeisiin. Olisi ihan mielenkiintosta tietää mitä se lukiolainen ajattelee nyt kun ne jaksot tulee ulos. Jos miehille tehtäisiin sama ohjelma niin minä hakisin sinne ehdottomasti. Sitten otetaan viidakon tähdet ohjelma käsittelyyn, mitä minä en ole ymmärtänyt alkuunkaan. Miten ne on keksinyt tämmöisen ohjelma formaatin että julkisuuden naiset pistetään johonkin viidakkoon ja pitää tehdä erilaisia tehtäviä, olla elefantin selässä ja lopulta voittaa 30000 euroa olemalla julkisuuden henkilö, nostaa omaa egoaan síllä että on ollut viidakossa. Luvassa on kirkumista ja pahaa mieltä ja julkkiksia. Minä en aio sitä kattoa. En vaikka pakotettaisiin. Ihan vaan sen takia että minua ärsyttää että kaikkiin ohjelmiin pitää ottaa julkkikset nostamaan omaa egoa. Että tämmöstä mieltä miä ole ohjelmista. Nyt pitää tehdä tunnustus samaan hengenvetoon, minä olen katsonut Big brotheria 3 tuotantokauden ihan kokonaan koska siitä tuli ihan hirveä kohu kun yksi tuttu oli ekalla tuotantokaudella siellä. Katsoin kolmannen kauden ekan jakson ja jäin samantien koukkuun. Se oli tosielämän saippuasarja. Uskovat kaverit ihmettelivät sitä, mutta en ole sen jälkeen katsonut yhtään BB:tä kun minä muutin pääkaupunkiseudulta pois. En ole kertonut äidillekään siitä että olen katsonut BB:tä. Siitä olisi varmasti keskusteltua kotona jos he olisivat tienneet minun BB:stä. Neljännellä kaudella oli kirjoitus kymen sanomissa miten huono ohjelma se on. Täytyy myöntää että miä katoin 4 tuotantokauden alotusjakson mutta heti kun joku kiroili niin isä oli pannuhuoneessa ja kuuli sen. Sen jälkeen en ole big brotheriin koskenutkaan. Mutta minä odotan innollla sitä selviytyjiä, se on niin mielenkiintosta miten oikea ihminen kestää paineet. Nyt loppu tähän tällä kertaa.

sunnuntai 18. maaliskuuta 2012

Asia mikä Norjassa voi olla vaikeeta

Kuten otsikko kertoo asia mikä voi olla vaikeeta kielitaidon lisäksi on se että kahteen viikkoon ei kuule suomalaisia radiokanavia ollenkaan. Ei voi kuunnella puhelinlankoja eikä muuta ohjelmaa. Puhelinlangat on kuitenkin minun elämän suola. Minä kuuntelen sen minkä pystyn netistä yle areenasta. Voitteko kuvitella yhtä asiaa? En olisi halunnut viime perjantaina mussukkaa tänne. Viime viikolla kävi niin, kun minä olisin kuunnellut puhlareita netti oli aivan juntturassa, ylen nettisivut kaatui launtaina. Kun puhelinlangat oli areenassa se tiedosto oli nettisivun kaatumisen myötä vioittunut niin että se pysähtyi kaiken aikaa kun yritti kuunnella. Sen takia minä en olisi halunnut mussukkaa tänne kun minä luulin että on taas sama ongelma että se kaatuu taas koko ajan eikä puhelinlangoista kuulu yhtään mitään. Kun minä sitten kävin kuuntelemaan lauantaiaamuna niin tiedosto oli ilmeisesti viikon aikana korjaantunut ja se toimi normaalisti. Nyt loppu tämä tänä iltana tähän.

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Muistoja

Katsoin mamman 80-vuotis DVD:tä. Kyllä se aika kultaa muistot. Täytyy myöntää että itku meinasi tulla, varsinkin siinä vaiheessa kun mamma puhui meille hyvin kauniisti, miten hän toivoi pystyvänsä elämään 90-vuotiaaksi. Niin ei kuitenkaan käynyt vaan mamma kaatui, mursi lonkkansa ja kuoli saamiinsa vammoihin. Meinasi ihan oikeasti alkaa itkettämään, ei se mamman näkeminen vaan se puhe meinasi alkaa itkettämään. Olen nyt jälkeenpäin kiitollinen isälle että se jaksoi videoida nämä juhlat. Minä muistan kun näin mamman viimeisen kerran ja puhuin mamman kanssa puhelimessa viimeisen kerran. Ensin siitä viimeisestä kerrasta vähän kertomusta. Kun mamma oli viety sairaalaan meni aika pitkään ennen kuin minut laskettiin sairaalaan. Kun minä sain luvan mennä mamma oli oikein iloinen kun minä kävin katsomassa sitä. Siinä kävi silleen että mammalla ei ollut omaa huonetta osaston ollessa täynnä, saimme mennä katsomaan potilasta ihan milloin vaan. Kun minä olin just tulossa sairalaan niin äiti soitti että älä mene kun mammalla on juuri leikkaus, mitä se olisi enää auttanut, minä menin mammaa katsomaan. Jos olisin tiennyt että mammalla oli viimeinen kerta olisin pyytänyt kertomaan pikku satu. Ihan vaan muistelun vuoksi. Kun minä lähdin siitä sairaalasta pois niin en silloin tiennyt että sille tielle mamma jää. Viimeinen puhelu minkä minä puhuin mamman kanssa oli kiitos viimeisestä-puhelu minkä mamma soitti aina kun minä olin siellä kylässä. Sairaalassa minua ei laskettu enää katsomaan mammaa koska mammalla oli ns noro-virus, se harmitti minua oikein kovasti. Olisin halunnut olla mamman vuoteen vieressä viimeisen kerran. Olin siitä hyvin katkera äitille. Kun äiti selitti mikä tässä oli ongelma niin ymmärsin heti. Oli aika pysäyttävä hetki kun mamma kuoli. Kun minä soitin mussukalle mitä kuuluu-puhelua niin mussukka painoi puhelun poikki. Minä itkin korkeintaan 5 minuuttia sitten kaikki oli ohi. En ole enää surullinen vaan iloinen että mamma pääsi pois täältä. Nyt mammalla on hyvä olla. Meillä täällä on hyvä olla. Minkälainen kohtaaminen se on taivaassa sen näkee sitten. Nyt minä menen saunaa. Nyt loppui tänä päivänä tähän.

sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Norjan leirilehteen juttuja Suomesta

Nyt minä kirjoitan Norjaa varten pienen esitelmän Suomesta, varsinkin tästä kaupungista missä minä olen. Haminan kaupunki Suomesta. Hamina on pieni kaupunki kaakkois-suomessa. Haminassa kaikki tuntevat toisensa. Kuuluisimmat nähtävyydet täällä on ympyrä ja raatihuone. Kuuluisat tapahtumat on elomarkkinat ja Hamina tattoo joka on joka toinen vuosi järjestettävä sotilasmusiikki tapahtuma. Se on iso tapahtuma. Hamina on kuuluisa myös sonnista. Täällä voisi sanoa että se on taideteos. Haminassa on kaksi ravintolaa. Toinen on Haminan kaupan yhteydessä ja toinen on keskustassa. Haminassa oli Suomen ensimmäinen pitseria. Hamina on perustettu vuonna 1863. Kadut ovat ympyrän muotoisia ja ympäri kaupunkia on sodan aikaisia vallituksia. Vammaisten asumispaikkoja ei ole. Täällä on kolme vanhainkotia. Syksyllä Haminaan on tulossa koti vammaisille. Jos isoon kaupunkiin haluaa mennä niin kannattaa suunnistaa Haminan naapurikaupunkiin joka on Kotka. Sieltä saa melkein kaikki tarvittavat asiat. Kotkassa on heinäkuussa aina kuuluisat meripäivät joka on iso tapahtuma. Silloin koko Kotka on aivan sekaisin. Kotkassa on myös kaunis puisto nimeltään sapokka. Siellä on sorsia aina kesäisin. Sen lisäksi Kotkassa on Maretarium joka on akvaariotalo ja siellä voi tutustua Suomalaisiin kaloihin. Kannattaa sinne käydä tutustumassa. Enempää en osaa nyt kertoa Haminasta ja Kotkasta, mutta eikö tämä riitä lähikunnista esittelyyn. Haminasta pitää sen verran sanoa vielä että valitettavasti ei kulje matalalattiabussia niin että pääsisi pyörätuolilla helposti matkustamaan. Haminassa on ainoastaa yksi invataksi, pitää mennä Kotkan invataksilla jos sieltä ei saa kyytiä. Minä olen aika usein käyttänyt Kotkalaisia invatakseja. Ajattelin tehä lähikunnista pienen esittelyn, toivoisin että muut tekisivät niin omasta maastaan. Minä en tiedä toisien maasta mitään. Kirjoitan taas Norjasta päiväkirjaa kunhan pääsen sinne. Tämä teksti tulee Norjan lehteen että he tietävät missä minä täällä oikein asun. Toivottavasti muutkin tekisivät niin. Minä lähen niin sanotusti keulimaan koska olen niin innoissani. Tämä pitää sitten kääntää englanniksi jotenkin. Nyt loppuu tähän mun blogin kirjoittaminen. Minä olen suunnitellut kannen leirilehteen. Se olisi auringonlasku kuva sillee että vuonot näkyisi taustalla jos sellasia siinä paikassa on. Nyt loppu minun Haminan tietous tähän, ohessa kuvia Haminasta ympäriinsä.

Norjaan nro II

Nyt minä kerron mikä ratsastuksessa oikein mättää. Ensimmäiseksi täytyy sanoa se että ratsastus ei ole mitään uutta, olenhan minä ratsastanut pienenä vuoteen 1999 saakka. Se loppui siihen että minä olin painava poika ja hevonen ei jaksanut meitä kahta kantaa koska jonkun piti istua takana. Lopulta minä ratsastin osan aikaa istuen ja osan aikaa uskokaa tai älkää niin mahallani, koska siinä oli helpompi olla. Tosin kerran minä pelästyin kun hevonen näki toisen hevosen ja hirnahti, se tuntui pelottavalta. Ratsastukseen tarvitaan kaksi tukijaa, oikeastaan kolme tukijaa. Eli terapeutti istui minun takana hevosen selässä, äiti tai sisko tuki sivusta etten minä olisi kaatunut. Se oli aika rankkaa hommaa kun minua sattui vielä takapuoleenkin se istuin alusta. Älkää luulko että minä olisin joku arkajalka, pelkäisin sen takia hevosta. Olen päättänyt seuraavaa: otan sieltä digikuvia en videokuvaa koska jokainen tietää mitä se ratsastus on. Kaikenlaisista uusista lajeista mitä en ole koskaa kokeillut niin aion kokeilla kaikki, olkoot se kuinka extremeä tahansa. Jos minun terveys antaa siihen luvan, pitää kuunnella omaa kehoa. En tarkoita sitä että olisin jatkuvasti kipeä mutta kaikki mihin minä pystyn osallistumaan niin osallistun. Olkoon se kuinka vaarallinen laji tahansa. Sitä tässä on tultu hakemaankin, vauhtia ja vaarallisia tilanteita eikä sivusta seuraajan roolia. Minä odotan innolla sitä Norjan reissua, ainoa mikä minua pelottaa leirissä on se että leirillä on yksi ainoa huone joka on varattu yhdelle hengelle, saanko minä sen? Olisin hyvin onnellinen jos saisin sen. Kerran kävi niin hassusti että minä nukuin samassa huoneessa toisten kanssa enkä saanut unta vaikka kuinka yritin nukkua. Katsotaan miten minulle käy sen asian suhteen.