Asioita..

Nyt minulle on tapahtunut niin paljon asioita, että oksat pois! Olen ollut äskettäin Oili Oilissa. Minulle tulee vihdoinkin uusi hallintalaite takamaan minun turvallisuutta.

Nyt siihen ensimmäiseen uutiseen. Eilen oli jouluaatto, ja sain hienot lahjat. Siihen kaupan päälle kuulin uutisen, joka ei haihdu mielestäni vähään aikaan. Lähden elokuussa nimittäin Norjaan! En osanut odottaa sitä lainkaan. Se, mikä matkasta tekee mielenkiintoisen, on että sinne tulee muitakin CP-vammaisia eri maista. Siellä pääse tutustumaan uusiin ihmisiin maailman eri kolkilta, joten paljon kulttuuririkkautta on odotettavissa.

Minun piti osallistua isin syntymäpäivänä Puhelinlangoille, mutta se ei käynyt työvuorojen takia. Olen päättänyt seuraavaa. Aion osallistua 4. elokuuta Puhelinlankoihin suoraan Norjasta, tietenkin jos se silloin on mahdollista. Haluaisin silloin välittää suorassa radiolähetyksessä tunnelmia paikan päältä. Toivekappaletta en luultavasti pysty kuulemaan muuten kun sitten jälkeenpäin. Aion kirjoittaa matkablogia, paikan päältä. Ajattelin sen takia osallistua Puhelinlankoihin, että nekin tietää mitä toimintaa vammaisille on tarjolla Norjassa.

Minun salattu menneisyys

En kenellekään kertonu, että minä olen ollut ennenkin julkisuuden henkilöiden kanssa tekemisissä, kuin Arja ja Riitan kanssa.

Kerron yhdestä tapaamisesta. Minä menin vissiin ekan kerran Elämä lapselle konserttiin. Kun kuulin, että yhdellä esiintyjällä oli synttärit, päätin viedä hänelle kukkia. Ostin ne kukat, ja lähdin viemään niitä takahuoneeseen. Ensin tuli nuori järjestysmies, joka ei meinannut tietenkään päästää minua sinne tapaamiseen. Sitten kun aloin itkemään, tuli vanhempi järjestyshenkilö, ja avustaja selitti tilanteen.

Vanhempi järjestysmies oli suostuvaisempi, ja päästi minut esiintyjän tiloihin. Sain annettua kukat, ja pusun poskellle. Vaikka en yleensä kerro nimiä, nyt paljastan, se oli Katri Helena. Olin niin hämmentynyt, että huulipunaa ei saanut pestä poskelta pois.

Tämä oli esimerkki siitä, että olen ollut jo pienenä voimakastahtoinen. Sen minkä minä saan päähän, sen minä yleensä toteutan. Ellei ole ihan mahdoton ajatus. Tulipahan tämäkin asia paljastettua, en ollut kertonut kenellekään aikaisemmin siitä. Olen ollut tästä asiasta hiljaa kaikki nämä vuodet. Nyt kun olen iso, niin voin paljastaa nekin jutut, mistä en aikaisemmin ole kertonut kenellekään.

Uutisia

Tähän neljään päivään on mahtunut iloisia hetkiä kaksi kapppaletta ja surullisia hetkiä yksi.

Ensin surulliset uutiset: Sanotaan nyt näin että meillä oli sähköpostikeskustelu taksiyhtiön kanssa. Kyse on Helsingin matkasta, en ala enempää tästä vuodattamaan, sillä jutut on henkilökohtaisia.

Sitten ne paremmat asiat: Minä saan vihdoinkin toimivan kännykkä puhelin viritelmän, ja lankapuhelin saa vihdoinkin kyytiä tästä huushollista. Tilalle tulee ensviikon keskiviikkona kännykkä joka tulee osaksi tätä ympäristönhallintaajärjestelmää.

Toinen iloinen juttu koskee Suomea: Suomessa on ollut pitkään Kristillinen radiokanava, tämän kanavan tarkoituksena on välittää kristillista sanomaa. Kuitenkin kanavan sanoma on koskettanut enemmän äitini ikäisten sukupolvea. Toki sielläkin on hienoja ohjelmia. Nyt eilen huomasin että nuorten kristillinen kanava aloittaa netissä. Olin aivan innoissani huomattuani sen. Lähetykset alkavat 19.11., painakaa siis päivä mieleen. Uskon kanavan olevan perustettu Radio Dein nettisivulla tehdyn radiokyselyn tulosten pohjalta. Onneksi siis Suomen nuoriso on sitä mieltä, että heille tarvitaan oma freesimpi kanava. Se kanava yritti hakea toimintalupaa, muttei toistaiseksi ole onnistunut siinä. Toivotaan, että seuraava hakusessio menee paremmin, jotta voitaisiin kuunnella lähetyksiä muualtakin kun nettiradiosta. Osoite on: http://www.nuotta.com/webradio

Tälläisiä kuulumisia tällä kertaa, lisää ois kerrattavaa toki, mutta mennään hieman ajassa ensin eteenpäin.

Onneksi osallistuin.

Otsikko voi olla hieman kummallinen. Asia valkenee luettuasi tämän tekstin.

Kerron nyt tarkemmin miksi osallistuin Radio Nova Piazzan Fiksaatio Fyrkkaa "kilpailuun". En ollut kuullutkaan Fiksaatio Fyrkasta, kuin lyhyitä clippejä Novan nettisivuilta. Mietin pitkään osallistunko vai enkö tähän ohjelmaosioon. Lopulta tuli se hetki, kun päätin jättää hakemuksen Fiksaatio Fyrkasta netissä. Olin miettinyt mitä pyytäisin heiltä ja olin kahden vaiheilla.

Meinasin laittaa siihen hakemukseen, että olen kova radiofani ja haluasin päästä näkemään, kuinka Radio Novaa tehdään paikanpäällä, sekä mahdollisesti juontamaan lähetystä. Mutta en kehdannut, koska minulle oli tulossa toinen radioesiintyminen Radio Deissä. Ajattelin, että jos nämä kaksi lähetystä sattuisivat samoihin aikoihin, niin ihmiset ajattelisivat, että minä pyrin joka lähetykseen.

Idea Kymppitonnista lähti siitä, että tiesin ohjelman juontajien kaveeraavan Riitan kanssa. Joten todennäköisyys päästä Kymppitonniin oli hyvä.

Nyt pitää tunnustaa yksi asia. Riitta lupasi Nova Piazzan puhelussa, että pääsisin televisiokuvaan. Kun ajattelen asiaa minulle tulee vieläkin pettynyt olo. Eihän mua siellä näkynyt. Mulle on opetettu, että lupaus pitää aina pitää. Eikä saa luvata asioita, jotka eivät ole käytännössä mahdollisia.

Onneksi osallistuin silloin enkä lykännyt hakemusta. Olin nimittäin kolmanneksi viimeinen osallituja, jonka Fiksaatiota tuettiin. Valitettavasti nykyään koko ohjelmaosio on karsittu pois Nova Piazasta. Uusia osioita on tullut tilalle, mutta niissä ei ole yhtähyvää vuorovaikutusta kuulijoiden kanssa.

Loput 10000 jaksot.

Nyt pyydän anteeksi. Lupasin kirjoittaa pari riviä, jokaisesta tän viikon Kymppitonnin jaksosta. Unohdin asian, kun oli kaikea muuta. Nyt tässä tulee kuitenkin kommentit vähän jälkikäteen.

Tiistain jaksossa kävi niin, että Kymppitonni loppui samaan tilanteeseen, kuin maanantaina. Eli ravitsemusterapeutti kasvatti johtoaan. Voin sanoa, että Riitan jakson lopussa toivottama nähdään huomenna on huijausta. Sillä kaikki Kymppitonnin jaksot kuvataan samana päivänä.

Keskiviikkona tilanne pelaajien kesken pysyi samana. Sitten olikin aika lähteä Maikkarin ruokalaan syömään. Oisin halunnut julkkisten pöytään. Mutta sinne ei yksinkertaisesti, vaan mahtunut. Onneksi ohjelman tekijöitä tuli viereiseen pöytään. En halua kertoa minkälaisen kommelluksen kuulin ruokalassa Kymppitonnin historista. Mutta se nauratti kaikkia. Palasimme ruokailun jälkeen studioon.

Torstain jakson jälkeen tilanne oli aika tasainen kahden kilpailijan välillä. Johtavan ja kakkosen välillä ei ollut kuin sadan pisteen ero. Jaksossa sattui erikoinen episodi. Tällaista puolta Riitasta en ollu nähnyt aiemmin. Se ei ollut uutta, että Riitta huomioi meidät jakson alussa. Vaan se, että juuri kun kilpailu oli alkamassa, jokin esine tai paperilappu tippui maahan. Riitta hermostui siitä. Hyvä ettei se kiroillut. Studio-ohjaajalla tuli hirveä kiire rauhoittaa Riitan mielentilaa ja hän kävikin nostamassa sen ylös. Tämän jälkeen kilpailua päästiin jatkamaan normaalisti.

Perjantain jaksossa selvinnyt voittaja oli sama, kuin maanantaina. Hän johti kisaa, koko viikon ajan, vaikka välillä joku tulikin aivan kantaan. En voinut sille mitään, kun ohjelma oli saatu purkkiin, mulle tuli haikea fiilis. Se on aina sama, kun jokin kiva loppuu. Meinasi melkein päästä itku, kun oli palattava tummaan arkeen.

Olen lähettänyt Radio-Novaan kiitoskirjeen. Ne ei ole vastannu siihen mitään. Tosin se ohjelma mihin minua haastateltiin ei ole palannut kesätauolta. Kiitoksia Radio-Novalle vielä tässä blogissakin. Teitte yhden päivän niin täydelliseksi, kun voi olla. Ilman teitä en olisi päässyt unelmaani kiinni. Nyt pääsin kokemaan jotain sellaista, joka ei tule toistumaan ihan heti, vaikka haluaisinkin. Olette Suomen maan upeimpia ja mahtavimpia juontajia.

Tälläinen oli mun Kymppitonniseikkailu. Jatkuu taas, kun aihetta ilmenee.

Ensimmäinen osa

Nyt minä kerron siitä ensimmäisestä Kymppitonnin jaksosta. Jotkin kysymykset olivat aika vaikeita, jotkut taas liian helppoja. Minä kuiskasin välillä, että olipas helppoja kysymyksiä. Kun ensimmäinen kysymys lähti liikkeelle, minä jännitin aika paljon. Lähinnä sitä miten minä osaan olla hiljaa. Nauhoituksessa ei saanut kuulua mitään ääniä. Aika tasaista porukkaa siellä oli, mutta oli se hauskaakin katsoa miten oikeasti kymppitonnin kuvaus tehdään. Minä kävin muun muassa maskissa katsomassa kun kilpailijoita laitetaan kuntoon. Ensimmäinen osa jäi siihen että ravitsemusterapeutilla oli kolmesataa pistettä, mutta miten käy muiden? Kuka mahtaa voittaa kymppitonnin? Onko ravitsemusterapeutti, vai kenties jompikumpi muusikoista? Jatkuu huomenna kymppitonnin toisella osalla.

Kymppitonnista

Tämä aihe on teille tuttu, mutta minua nyt ärsyttää eräs asia. Minkä takia minulla pitää olla salassapitovelvollisuus, kun netissä kuitenkin lukee kuka edellisviikon kilpailijoista voitti. Nyt se ei ole niin salaista enään. Nyt minua ärsyttää se, minkä takia nettisivun pitäjät laittavat etukäteen Kymppitonnin kilpailijat, kun itse ohjelma ei ole tullut edes ulos. Minulle nimenomaan sanottiin, ettei saa kertoa kuka voitti. Mutta ne on kuitenkin kertonut sen netissä. Minun piti olla tässä ohjelmassa joka tulee kolmen viikon päästä ulos, mutta minä en päässy kun minulla oli hammaslääkäri. Olen hienosti pitänyt tätä asiaa salassa.
Sen takia minä ihmettelin ravitsemusterapeutin syömistä, kun hän komentaa itse muita, sitten syö isot kasat suklaata. Minä pääsin kurkkaamaan kilpailijoiden takahuoneeseen ja sitä kautta tätä edellisestä blogista viittasin, kun ihmettelin Kymppitonnissa miten ravitsemusterapeutti voi syödä suklaata. Tässä oli mun ihmettely tällä kertaa.

uusi avustaja tiimissä

Tämä tarina alkaa kummallisesti. En halua kertoa siitä enempää kun yksi avustaja lähti pois. Lopulta hakemuksia tuli useita ja lopulta valittiin poika. Ikää en halua paljastaa koska se saattaisi herättää paljon kysymyksiä. Sanotaan vain että hän on nuori :) ja oikein mukava poika. Tätä minä suoraan sanottuna odotinkin, että tulisi nuori tähän tiimiin. Nyt minä semmosen sain ja olen nyt oikein onnellinen kaiken tapahtuneen jälkeen.
Että tämmöinen hyvin mielenkiintoinen blogi tällä kertaa.

Erään kilpailun kopio.

Voicella on ollut Matkakassa niminen kilpailu. Siinä tietokone lukee satunnaisen lukusarjan, jossa on erilaisia rahasummia. Kilpailijan huutaessa stop hän voittaa kyseisen rahasumman. Lukusarjan pituutta ja minkälaisia rahasummia se sisältää ei tiedetä.

Nyt Iskelmäradiolla mainostetaan ihan samanlaista kilpailua, kuin Voicella. Ihmettelen minkä takia niiden pitää kopioida toisen kanavan kilpailu. Hyvä asia on se, ettei Iskelmän kilpailussa tarvitse vahtia, joka aamu, että sanotaanko oma nimi. Voicella oli nimittäin sellainen kestoilmoittautuminen joka kisaan ja Iskelmän kilpailuun ovat ilmoittautuneet, vain edellisenä päivänä kisakortin täyttäneet.

Olen päättänyt yhden asian. Ilmoittautuessani alkavaan Iskelmän matkakassaan, pelaan lomarahoja äidin pottiin. Olen päättänyt myös etten osallistu Voicen muihin kisoihin paitsi Matkakassaan, kun se alkaa. Jos käy niin että voitan yhdestä Unelmien täyttymis kisasta 10000 euroa, niin lähden Israelin reissulle.

Jos voitan Iskelmän Matkassassa jonkun summan rahaa niin minulla on vielä mahdollisuus tuplata voittoni, kun Voicen Matkakassa pyörähtää käyntiin. Se on tosiaan varmaa, että nämä Iskelmästä voitetut rahat menee äidille. Olen päättänyt ilmoittaa itseni ensiviikolla kisaamaan keskiviikosta lähtien.

Muuten en ymmärrä tätä kilpailun kopiointia ollenkaan. Luulisi keksivän muitakin tapoja kisata rahasta. Minua ärsyttää tää toisen kanavan kopiointi. Tietääköhän Voice tästä kopioinnista yhtään mitään?

Tuttu biisi taas toivelistalla

Nyt minä kerron koko tarinan uudestaan, mutta älkää ihmetelkö sillä tätä tarinaa olen kertonut jo aiemminkin.

Avustaja! Lähde seuraavasta lauseesta liikkeelle kun kerrot tätä stooria radioon: Tarina menee yksinkertaisuudessaan niin, että olin osallistunut 10.3.2005 Puhelinlangoille. Olin päättänyt, että jos en silloin pääse läpi, niin sitten minä yritän äitienpäiväviikonloppuna Puhelinlangoille uudestaan. Minä pääsin sitten 10. päivä läpi. Sen jälkeen minä rupesin miettimään että miten kummassa minä saisin toiveeni läpi myös äitienpäivänä.
Tässä on hyvä opetus niille, jotka yrittää jatkuvasti lähetykseen: sinne ei aina pääse. Myös niille jotka pääsee aina läpi. Pointtini on siinä, että en silloin oppinut pysyä kaukana Puhelinlangoilta. Olin Puhelinlangoilla jatkuvasti yrittämässä. Eli pitäkää pikkusen aina taukoa jotta uudetkin pääsisivät juttelemaan ja kertomaan omista levytoiveistaan.

Minä päätin kysyä isoäitiä avuksi. Selitin hänelle ohjelman idean. Mamma suostui ehdotukseeni.
Lähetin sitten toiveen mamman puolesta netin kautta. Tämä toive oli silloin yllätys äidille, hän ei tiennyt meidän puuhista mitään. Mamma pääsi lähetykseen. Mamma jutteli toimittajien kanssa ja kertoi tämän laulun olevan minun toiveeni. Äiti ei osannut aavistaakaan mikä yllätys häntä odotti. Yllätys onnistui täydellisesti ja Mussukka purskahti itkuun. Sitä itkua kesti koko biisin ajan.
Paljastetaan lukijoille sekä kuulijoille mistä biisistä on kyse: Il Divon "Mama". Nyt kun mamma on siirtynyt ajassa ikuisuuteen, missä hänen on hyvä olla, minun pitää tunnustaa yksi asia. Aina kun kuuntelin tuon kyseisen nauhan, minulle tuli varsinkin aluksi hyvin surullinen olo, minä jopa itkin, koska mamman lähdöstä on niin vähän aikaa. Mamma kuoli huhtikuussa.
Tämä kappale muistuttaa hänestä. Aina kun minä kuulen kyseisen laulun, niin minulla tulee muistoja mieleen.

Tälläinen kertomus tämän biisin takana.

Omistan perintöaarteen.

Mamma kertoi aina meidän perheen lapsille satuja, kun olin pieni. Sadut hän usein ketoi minulle puhelimen välityksellä, koska mamma asui sen verran kaukana. Soittaessaan minulle mamma nauhoitti sadut samalla c-kaseteille. Saduissa minä seikkailin aina eri paikoissa ja minulla oli aina eri ammatti. Olin muunmuassa lääkäri, poliisi, farmaseutti, juoksupoika, sukelta ja puhelinkeskusvälittäjä. Joskus tarinoissa olin yksin kotona, kun isä ja äiti olivat lähteneet jonnekin. Kerran mamma sepitti, että siivosin salaa koko talon yllätykseksi vanhemmilleni.

Kuten kaikki tietävät jokainen kuolee joskus. Mamma kuoli jonkun aikaa sitten. Hän jätti minulle perinnöksi ison pahvilaatikollisen nauhoittamiaan c-kasetteja. Aluksi oli hankala tottua siihen ettei mamma enään soita minulle. Hän nimittäin soitti minulle päivittäin. Nauhoitin jopa mammalle oman soittoäänen kännykkään kesäavustajan kanssa. Puhelimen soidessa mikistä kuului: MAmma soittaa, Nikke vastaa puhelimeen. Mamman soittaessa ei ollut kiire vastata, jos oli vaikka suihkussa, koska mammalla ei ollut mitään tähdellistä asiaa. Hän vain halusi vaihtaa päivän kuulumiset.

Saimme viettää monta mukavaa puhelinhetkeä yhdessä. Välillä äiti meinasi hermostua, kun hän ei olisi jaksanut niitä kuunnella. Sain kasetit itselleni, koska siskoni on sen verran herkkä, että käy itkemään heti, kun kuulee mamman äännen. Tiesin jo mamman kuollessa, ettei sisko halua kuunnella niitä kasetteja. Sain c-kassut pari päivää sitten ja olen viettänyt jo monta hauskaa tuntia niitä kuunnellen. Olen ehkä kuunnellut vasta noin neljäsosan kaseteista. Paljon satuilua on siis vielä edessä.

Kuvausmatka raporttia

Nyt kerron siitä, mitä kuvausmatkalla oikein tapahtui. En kerro ketä ihmisiä oli kilpailemassa, mutta muuten kyllä.

Kun olin sinne matkalla, niin minua jännitti aivan mahdottomasti. Kun me pääsimme kuvauspaikalla, tuli julkisuudenhenkilö vastaan, joka oli matkalla Kymppitonnin kuvauksiin. Hissi oli niin pieni, etten minä mahtunut sinne sisään. Me jouduimme kiertämääm ulkokautta. Lopulta pääsimme studioon.

Kun minulle selvisi että pitää olla ihan hiljaa, minulle iski pakokauhu. Mitä jos minä alan yskimään kesken kaiken?? Sitten minä näin ohjelman juontajan maskissa. Kun ne kuvaukset alkoivat, kilpailijat menivät jakkaroiden avuilla omiin koppeihinsa. Minun piti keksiä keino mikä auttaisi siihen että minua ei rupeaisi naurattamaan. Lopulta keksin aika hyvän keinon: minun piti kuvitella että on ilta ja minä katsoisin normaalisti Kymppitonnia kotona. Se onnistuikin tosi hyvin.
Minulla oli vaikeuksia pitää pokerinaama kurissa kun kilpailijoilla oli hauskaa. Minua rupesi jännittämään siinä vaiheessa kun se kilpailu lähti oikeasti liikkeelle. Kun mainostauko tuli, ohjelman juontaja sanoi että nyt mennään mainostauolle. Oli jonkun sekunnin tauko ja sitten ohjelmajuontaja kertoi että nyt taas jatkuu.
Ruoka oli hyvää, minä söin possupataa.
Viimeisen ohjelman kuvaustaolla minä kävin kilpailijoitten luona takahuoneessa. Minä ihmettelin sitä miten yksi kilpailijoista voi syödä niin paljon suklaata! Selitykset kuulet sitten Kymppitonnissa. Minun piti testata niitä kuulokkeita kun viimeinen ohjelma oli kuvattu, mutta unohdin sen sitten kuitenkin.
Kuvauksissa on laput joita ohjaaja näyttää, jotta juontaja ymmärtää että nyt on aika kiire.

Minun piti kirjoittaa blogia jo aiemmin, mutta tuli hässäkkää. Nyt on tilanne rauhoittunut. Kun kävelin studiosta ulos viimeisen kerran, tuli sellainen olo, että tätähän olisi voinut seurata vaikka viikon putkeen. Tuli myös sellainen tyhjä olo.

Tästä kuullaan varmasti jatkossakin kun Kymppitonni-jaksot tulevat ulos elokuun viimeisellä viikolla. Nyt odotellaan sitä kolmatta H-hetkeä, milloin sekin tulee, eli haastattelua kaverini kirjan tiimoilta. Jatkuu joskus!

p.s. juontaja sanoi että meillä on täällä yleisöäkin, että terveisiä heille kun katotte tätä ohjelmaa.
p.p.s. vaikka olin tehnyt ison liudan hyviä kysymyksiä, emme kuitenkaan saaneet esittää niitä kun se tuli sille ohjelmatuottajalle yllätyksenä. (hän ei tiennyt asiasta yhtään mitään)Lopulta me sovittiin, että minun kuviin pääsy ei ole niin tarpeellista. Minua harmittaa kun minä olin tehnyt ison kasan niitä Kymppitonnikysymyksiä ja sitten kävi käry. No sille ei voi enää minkään!

Pääsen Kymppitonniin !!!

Nyt se on sitten varmaa, että pääsen Kymppitonnin kuvauksiin. Mulle soitettiin torstaiaamuna, että pääsetkö seuraamaan Kymppitonnin kuvauksia seuraavan viikon tiistaina tai keskiviikkona. Minä pistin semmosen paletin pyörimään, että huh huh. Ensin soitin toiselle avustajistani ja samalla herätin hänet. Tästä viisastuneena laitoin toiselle avustajalle tekstarin, koska heidän piti vaihtaa työvuoroja matkan takia.

Tämän jälkeen soitin takaisin Kymppitonnin tuottajalle. Hän kuitenkin löi luurin korvaani. Vähän ajan kulutttua ymmärsin miksi, koska hän laittoi tekstarin, että on juuri kuvauksissa. Seuraavana aamuna soitin hänelle uudestaan. Silloin selvisi miksi hän oli pyytänyt minua kello kolmeksi katsomaan viikon viimeisten jaksojen kuvauksia. Päättelin hänen luulevan, että väsyisin kokopäivän kuvauksissa ja siksi pyysi vasta iltapäiväksi. Toinen syy on, että iltapäivä jaksot ovat mehukkaampia, koska kilpailujat on vähän rentoutuneempia.

Lopuutulos oli se, että pääsen kokopäiväksi seuraamaan Kymppitonnin kuvauksia. Ne alkavat yhdeltätoista ja kestävät noin viiteen. Välissä syömme Maikkarin ruokalassa. Laitan raporttia blogiin miten reissu meni. En kuitenkaan saa hiiskua kuka kisan voitti. Sillä viikolla, kun nää mun Kymppitonnijaksot tulee ulos, tulen kommentoimaan jokaista jaksoa blogissani. Toki saatte jo aiemmin Kymppitonni maistiaisia miten kuvaukset menivät.

Mulle on vähän vaikeeta voittajan salassa pitäminen. Joten älkää kysykö multa Kymppitonnista sanaakaan. Olen alkanut jo jännittää sitä salassa pitoa ihan hirveesti, koska en ole tottunut tämmöiseen salailuun.

Onhan mulle vielä yksi tosi huippu tapahtuma tulossa, jonka ajankohtaa en vielä tiedä. Nimittäin radiohaastattelu Mika Taljan kirjan tiimoilta. Ilmoitan siitä myöhemmin, kun se selviää.

Jokeri kortti käytössä

Tämä otsikko on vähän kummallinen, mutta tässä tulee selitys: Olin päättänyt aikaisemmin osallistua puhlareihin, euroviisutoiveen kanssa. Minä lähetin sen viime viikolla, vähän sen jälkeen huomasin, että ensi viikolla on Juha Tapio vieraana. Minulle tuli paha mieli, siitä syystä, että luulin pääseväni jo edellä mainitun toiveen kanssa lähetykseen. Olin miettinyt keinot, mitä käyttäisin jos minulle soitettaisiin etukäteen, oisin sanonut, että voitteko ottaa minut ensi viikolla mukaan lähetykseen, kun Juha Tapio on siellä. Ei tullut puhelua, joten päätin kokeilla jos tällä viikolla onnistuis. Minä mietin pitkään, miten kummassa pääsisin mukaan ohjelmaan, minä sain ajatuksen, että minä lähetän korkeintaan 6 toivetta sähköpostilla, viime kerralla jouduin karvaasti pettymään, kun en päässyt lähetykseen.
Annan Juha Tapion itse päättää, minkä levyn soittaa. Minä olen rehellinen, mutta ovela, ettei käy niin, että minä toivon yhtä biisiä, sitten joku toinen on toivonut sitä samaa biisiä kun minä, niinkun kerran kävi yhden toiveen kanssa.

hämmennyksen vallassa

Muistellaan vähän mitä mulle on tapahtunut viimeaikoina. Minä osallistuin Fiksaatiofyrkkaa kisaan, jossa kerroin haaveestani osallistua Kymppitonnin kuvauksiin ja päästä kilpailemaan. Kuten kaikki muistavat puhelu Novasta tuli ja pääsen seuraamaan Kymppitonnin kuvauksia.

Puhelussa toinen julkisuudenhenkilöistä sanoi, että ensi syksyn Kymppitonnin vieraat on jo päätetty. Nyt kuitenkin mainostetaan SuomiTV:llä, että äänestä Kymppitonnin syksyn vieraita. Tietenkin minulle tuli semmoinen olo, että onko minua taas petetty, vaikka varsin hyvin tiedän ettei ole. Pointtini on seuraava. Mua ärsyttää ettei asioita voida sanoa suoraan. Sinua ei päästetä kilpailijaksi koppiin, mutta pääset katsomaan kuvauksia.

Haluan korostaa kaikille, että puhukaa asioista niiden oikeilla nimillä. Älkää jättäkö mitään pois. Muuten ihmiselle saattaa tulla semmonen olo, että häntä on petetty, vaikka ei olisikaan.

Unelmani toteutui jossakin määrin.

Heräsin aamulla ihan normaalisti. Edellisessä blogissa mainittu Fiksaatiofyrkkaa puhelu tuli. Julkisuuden henkilö soitti minulle ja käski odottaa minuutin ennen, kuin otetaan lähetykseen. Studiossa oli kaksi haastattelijaa ja yksi entinen missi jotka tekivät radio-ohjelmaa keskenään.

Sitten oli aika päästää minut lähetykseen mukaan. He kysyivät, että mikä on intohimoni. Kerroin että se on Kymppitonni ohjelma. Sitten toinen julkisuudenhenkilö kysyi, että mikä Riitta Väisäsestä tekee niin erikoisen ja hauskan. Olin juuri vastaamassa, että Riitta on missiluokkaa niin jostain kumman syystä puhelu katkesi. Minä en sitä huomannut, kun olin niin tohkeissani. Vasta kun avustaja sanoi, että puhelu meni poikki huomasin asian. Hätäännyin kovasti ja menin kertakaikkiaan hämilleen.

Samalla kun toinen haastattelija otti minuun uutta puhelinyhteyttä niin toinen haastattelija otti Riitta Väisäsen linjalta mukaan lähetykseen. Olin hieman pois tolaltani äskeisen tapahtuman johdosta. Minulle se oli suuri voitto, että pääsen Kymppitonnin kuvauksiin kokopäiväksi. Olen erittäin otettu tästä hommasta. Kesällä ruvetaan kuvaamaan Kymppitonnin uusia jaksoja. Annan sitten RadioNovaan jälkihaastattelun Kymppitonnipäivästäni, jos heille vain sopii. Luulen ettei kukaan tavis ole päässyt katsomaan Kymppitonnin kuvauksia. Minua vähän huvittaa, kun radio-ohjelmassa puhuttiin Riitan sähläilyistä Kymppitonnissa, niin justiinsa silloin tipahdimme langalta.

Unelmastani tehdään totta

Tämä tarina alkaa siitä, kun minä pitkän harkinnan jälkeen päätin osallistua Radio Novan Fiksaatio Fyrkka-kilpailuun. Mietin pitkään sitä, että osallistunko tähän kilpailuun vai en, mutta lopulta päätin osallistua.

Laitoin hakemuksen maanantaina, jossa kerroin olevani innokas Kymppitonnin katsoja ja haluaisin niin kovasti päästä kisailemaan ohjelmaan. Nyt minä olen ihan hämmästynyt ja ihmeissäni siitä, miten nopeasti Novalta otettiin minuun yhteyttä. Tosin minä tiesin, että minut otetaan lähetykseen. Olen super-onnellinen voitostani, oli se voitto mitä tahansa! Sen minä tiedän, että se on iso voitto minun elämässäni.
Mitenköhän minä saan nukuttua? Kyllä minä tulevana yönä nukun, mutta perjantai-lauantai yö voi olla aika hankala nukkua. Olen super-onnellinen tästä kaikesta.

Tämä ei ole muuten aprillia! Aamupäivällä noin kello 11.20 puhelin soi ja avustaja vastasi. Puhelimessa oli tuttu julkisuuden henkilö, joka ilmoitti että olen lauantaina suorassa radiolähetyksessä kertomassa omasta "fiksaatiostani". Tulevana lauantaina olen radiossa suorassa lähetyksessä ihan yksinäni, ilman ketään muita toisin kuin yleensä Radio Novan lähetyksessä. En voi uskoa tätä vieläkään, että tämmöinen voitto on tullut. Pakko se on uskoa.

Puhelun jälkeen mun jalat tärisi ja kädet menivät ympäriinsä eikä toimintaterapiasta meinannut oikeen tulla yhtään mitään! Lopulta onnistuin keskittymään. Minun omaiseni eivät uskoneet tätä, vaan luulivat uutistani aprillipilaksi! En aluksi kertonut edes yhdelle lähiomaiselleni, mutta lopulta mie paljastin koko jutun hänelle.

Hyvin erikoinen pyyntö.

Kaverini pyysi minua kirjoittamaan luvun hänen tekeillä olevaan kirjaansa. Suostuin ilomielin. Ensiksi ajattelin salata asian kaikilta, mutta sitten oli pakko kertoa äidille. Kirjanosioni kirjoittamiseen meni vaivaiset kaksi päivää. Lähetin työni kaverille. Jonkun ajan päästä sain palautetta sähköpostilla. Kaverini totesi, että hän pitää huolen siitä ettei kustantaja ota pois sanaakaan. Ajattelin että olin tehnyt työni.

Mutta ei siinä vielä kaikki. Kuukausia myöhemmin ystäväni pyysi minua mukaan radiolähetykseen, jossa keskustellaan kirjan synnystä. Tottakai suostuin innolla mukaan. En kylläkään tiedä, että mikä radiokanava on kyseessä. Samalla heräsi epäilys mitenköhän pääsen ohjelmaan mukaan matkojen ja kuljetuksen puolesta. Vastaus oli, että kustantaja kustantaa. Samalla kaverini pyysi minua kymmenien tuhansien ihmisten eteen kantamaan suomenlippua Juhannuskonferenssiin Keuruulle.

Vastasin tähänkin myöntävästi, mutta samalla mietin mitenkä pääsen Keuruulle. Sekin ongelma oli ratkaistu ylemmältä taholla. Ystäväni sanoi ottavansa sopivan auton lainaan ja tulee hakemaan minua. Enään tarvii etsiskellä sopiva majapaikka.

Viisi asiaa jotka pitää muistaa, kun on menossa haastateltavaksi radioon.

1. Lähde ajoissa paikalle.
2. Tallenna radioaseman puhelinnumero kännykkään.
3. Ota evästä mukaan.
4. Soita jos meinaat myöhästyä odottamattoman tilanteen takia. (Esim. tie poikki)
5. Juokse kovaa vauhtia studioon, jos olet myöhässä.:)

Minun pitää ottaa äidin kanssa keskustelu tuokio, että mitä minä saan puhua radiossa. Hän tietää myös vammastani enemmän, kuin minä itse. Jos se on eräs radio, jonka sen luulen olevan. Ja jos se on sen radion aamulähetys, niin toivon, että yksi kappale soitetaan lähetyksen aikana. Olin ajatellut toivoa sitä kappaletta Puhelinlangoilla, mutta se hoituisi tässäkin samalla. Olisi hienoa, jos tämä kyseinen radio kanava olisi yksi suurista kaupallisista kanavista.

Toivon myös ettemme ole mukana samassa radio-ohjelmassa, johon minua on jo kerran haastateltu. Olen nimittäin kertonut koko tarinani siinä ohjelmassa. Siitä tulisi muuten saman toistoa. Jatkoa seuraa, kun aihetta ilmenee.

Vuosikarenssi on huuhaata!

Puhelinlankojen karenssi on jälleen kerran todistettu vääräksi. Monet soittajat soittivat tänään, vaikka olivat olleet monta kertaa ohjelmassa vuoden sisällä. Minä kun olen rehellinen, niin kerron eräästä tapauksesta, joka sai minut järkyttymään hetkeksi.

Jouluaattoaamuna laitoin sähköpostia Ylen toimittajille. Viestissä kerroin avoimesti, että olen ollut marraskuun alussa ohjelmassa mukana. Kuitenkin toivoin mielessäni, että he ottaisivat minut lähetykseen. Toimittajat lukivat viestini ja totesivat, että eipä soitetakaan, koska lähettäja on ollut äskettäin ohjelmassa. Koin sen suureksi vääryydeksi, koska he soittavat samoille soittajille kuitenkin jatkuvasti. Tunnistan heidät äänestä. Miksei Ylen nettisivuilla lue, että karenssin pituus on vuosi. Tosin en tiedä olisiko se järkevää, koska se voisi karsia paljon kuulijoita.

Olen yhden virheen kautta oppinut aika paljon Matkakassaan. Tiesin kun edellinen Matkakassa loppui, että uusi alkaa keväällä. Uskon että samaa henkilöä ei oteta mukaan, jos on ollut kananvan toisessa kilpailussa. Eikä varsinkaan silloin, jos on ollut jo kerran kisaamassa Matkakassassa.

En esimerkiksi ole päässyt Lapinradion toivekonserttiin, kuin terveiset asteelle. Kerran osallistuin heidän toivekonserttiin ja nainen kysyi, että kenellä lähetetään terveisiä. Heitin ihan vitsinä, että joulupukille, vaikka joulupukkia ei ole olemassakaan.

Vieläsanon, että kyllä se Lapinradio vielä minut ottaa lähetykseen.

Oilioilin yllätys soitto.

Niinkuin mie olen tässä hehkuttanut, että teen yllätyssoiton isälle. Niinhän mie sitte tein. Kysyin OiliOilissa ennen puhelua isälle, että mikä meni pieleen viimeksi, kun ääntäni ei kuulunut. Oliko sulla liuku alhaalla. Oili sanoi, ettei ollut. Jotkut muut nappulat oli ehkä väärässä asennossa. Avustaja meinasi ruveta nauramaan ääneen. Onneksi ei kuitenkaan.

Oili soitti isälle ja minulle meinasi tulla pieni paniikki. Isähän ei tiennyt yllätyksestä mitään. Isä ei vastannut. Minulle alkoi tulla kauhukuvia, että mitä on tapahtunut. Onko jäänyt puhelin äänettömälle, niin ettei vanhempani kuule soittoa. Tai onko isälle tullut yllätysvieraita. Onko isä nukkumassa. Helpotuksen huokaus oli suuri, kun isä lopulta vastasi. Olin helpottunut, kun pitkän odottamisen jälkeen yllätyssoitto onnistui. Se minkä kappaleen isä valitsi jääköön salaisuudeksi.

Olin tarkoituksella hiljempaa lähetyksessä, että isä sai keskustella Oilin kanssa rauhassa. Jos olisin mennyt väliin sotkemaan, niin isä olisi jännityksessään hermostunut mulle. Voinut sanoakin, että älä sinä sotke. Arvatkaapa mitä vastasin puhelimeen, kun Oilioili soitti. Hei kaikki OiliOilin kuulijat! Saas nähä, että kuuluuko nauhalla minun epätoivoista muminaa, kun vartuin isän vastaamista. Mun oli pakko sanoa ajatuksiani ääneen kuiskaten itselleni, ettei Oili kuullut. Kaikki päättyi kuitenkin hyvin.

Avustaja joutui lausumaan Oilioilissa äkkiä säveltämäni runon. Runo oli alunperin tarkoitus lausua vasta isän synttärikahveilla. Sitten keksin, että pyydän avustajaa lausumaan sen Oilioilissa. Tätä en kuitenkaan kertonut avustajalleni etukäteen. Muuten hän olisi voinut kieltäytyä kunniasta, jos olisi tiennyt. Avustajani nimittäin pelkää esiintymisiä. Eihän se olisi tuntunut niin hienolta, jos olisin lausunut runon, vain perheen kesken. Päätin jo siinä runon laatimisen alku vaiheessa, että siihen pitää ottaa Jeesus mukaan. Se olisi myös hyvä todistus ruotsin-suomalaisille kuulijoille. Isän reaktio oli yllättävä. Odotin, että hän olisi alkanut itkemään liikutuksesta, kun muistan häntä tälläisellä yllätyksellä. Mutta eihän sitä voi alkaa pillittämään radiossa.

Tälläinen seikkailu minulla oli Oilioilissa. Se lähetys alkaa siitä, kun minä vastaan puhelimeen. Tai sitten siitä, kun Oili kysyy mun kappale toivetta. Saas nähdä pääsenkö Voicen matkakassaan tällä kaudella. Ainakin pyrin siihen sinnikkäästi. Seuraavaa blogia, kun aihetta ilmenee.

Kaksi asiaa

Huomenna OiliOilissa tehdään historiaa. Minä nimittäin ehdotin hänelle, että me soitettaisiin isälle yllätyspuhelu, koska isällä on syntymäpäivät. Isä saisi valita jomman kumman kappaleen ja tämä yllätys onnistuu kyllä hyvin. Me nauhoitetaan se puhelu huomenna ja se tulee lauantaina johonkin aikaan ulos OiliOilissa. En sen enempää viitsi kertoa, muuten siitä tulisi saman toistoa.

Toinen asia on erään kanavan Matkakassa-kilpailu, jossa on kyse siitä, että kilpailija kuulee erilaisia lukuja ja pitää huutaa sopivassa kohdassa "SEIS!" Olen päättänyt yhden asian. Jos minun nimi sanotaan tällä kaudella, niin minä pitkitän sitä jännitystä niin, että 1600 tai sen yli mie pistän niin sanotusti pelin poikki. Minua ärsyttää ne ihmiset jotka pistävät pelin liian aikaisin poikki vaikka se on 500 euroa. Jotkut ihmiset eivät uskalla ottaa askelta pidemmälle. Sitten siellä on odottanut isoja summia. Minä toivon, että minä en olisi heti ensimmäisenä päivänä matkakassassa, koska silloin voisi olla hyvinkin, että matkakassassa on pieniä summia, kuten 500 euroa. Tämmöistä tuli mieleeni tänään.

Miss Suomi varmistui

Nyt tulee vähän kritiikkiä suomalaista mediaa kohtaan. Ne hehkuttaa, jotain tiettyä missikandidaattia mediassa semmosella voimalla, ettei kansa osaa ajatella muita vaihtoehtoja. Minusta tää yleisöäänestys on ihan laitonta puuhaa. Ennen se on ollut tuomareiden päätettävissä kenestä tulee Miss Suomi. Kansa on saanut tietysti valita oman suosikkityttönsä. Minun mielestä missikilpailu on mennyt tässä huonompaan suuntaan. Tottakai kansa äänestää median suosikkia, joka saa eniten näkyvyyttä. Oliskin kiva, jos joku radioasema esittäisi päivän kysymyksenä. Miten päätät ketä äänestät Miss Suomi kilpailussa? Vaikuttaako media päätökseesi?

Ihan sama kävi Euroviisukarsinnoissa. Yhtenä vuotena eräs Idols tähti voitti Euroviisukarsinnat, kun se tuli niin tutuksi ihmisille Idolssin kautta. Äänestäjät ei kuuntele yhtään karsintakappaletta, vaan ne äänestää sitä tuttua artistia. Kova fanipohja ratkaisee. Taitaa käydä tänävuonna humppabändin kanssa samoin. Mielestäni Euroviisut pitäisi järjestää niin, että katsojat saisivat ehdottaa omia vielä suurelleyleisölle tuntemattomia bändejä ja laulajia. Sitten ne karsinnat olisi paljon mielenkiintoisemmat. Tosin osa vanhaan systeemiin tottuneista ei välttämättä enään seuraisi karsintoja.

Missikisoissa taas pitäisi palata takaisin vanhaan malliin. Eli tuomarien raati päättäisi voittajan. Tämmöistä mieltä olen tälläkertaa.

Ylimääräinen ajatustulva

Kuten otsikko kertoo, nyt minulla on ylimääräinen ajatustulva. Kaverini pyysi minua kirjoittamaan Kirjaansa. Yleensä ongelmana on se, että ei keksi mitään. Minun ongelmani on toisinpäin, keksin niin paljon ajatuksia, että avustajan oli vaikeaa hillitä minua. Siksi minä purkaan kaiken ajatustulvani tänne.

Minulle usko oli semmoista pakkopullaa. Se johtui siitä, että vanhempani pakotti minut aina kuuntelemaan luterilaisia kirkonmenoja. Vasta nyt olen oppinut tajuamaan mitä se usko oikeasti on. Nyt olen kasvanut uskossa muunmuassa Radio Dein, Raamatun lukemisen sekä Tv 7 Kautta. Lisäksi käyn solussa sekä Fuel-illoissa jotka antaa oman lisänsä uskonelämääni.

Apostolien teoissa minua puhuttelee aina se kohta kun Pietari on vankilassa ja enkeli herättää Pietarin nukkumasta sanoen "Nouse nopeasti!" Enkeli vapauttaa Pietarin vankilasta ja hän lähtee kulkemaan kohti taloa jota seurakunta käyttää rukoilemiseen. Kun Pietari kolkuttaa ovelle, palvelustyttö tulee avaamaan ja nähtyään Piet,arin hän ilahtuu niin että unohtaa avata oven ja menee kertomaan seurakunnalle että Pietari on vapautunut vankilasta. Häntä ei kyllä uskottu heti vaan sanottiin että sinä kyllä hourit. Kun he avasivat oven niin he tulivat hyvin iloiseksi ja niin edelleen.

Olen kokenut omassa elämässäni rukousvastauksia, esimerkiksi kerran kun rukoilin yhteen radio-ohjelmaan soittajaa joka olisi uskossa, ja sellainen tuli. Olen kyllä huomannut että rukousvastausta joutuu odottamaan aika kauan ennenkuin se tulee. Kun rukousvastaus saadaan sitä ei uskotakkaan.

Näin minä muunmuassa yritin kirjoittaa siihen kirjaan. Katsotaan jos kaverini ottaa ylimääräisenä sen jutun.

Elokuva arvostelut.

Olen katsonut enemmän lasten elokuvia, kuin aikuisten. Tässä arvostelua niistä joita olen nähnyt. Kouluarvosanaasteikko 4-10.

Kotia kohti 1
Elokuva kertoo koirista ja kissoista, jotka karkaa väliaikaisesta hoitopaikastaan kotiin. Arvosana. 6,5.

Tarzan
Se on Disney piirretty. En pitänyt siitä ollenkaan, koska viidakkoon tulee vihollisia, jotka yrittää tappaa eläimiä. Arvosana 4.

Stuart Little 1 ja 2
Ykkönen kertoi siitä, kun eräs perhe ottaa lemmikki hiiren, joka on koditon. Erilaisten mutkien kautta talon kissasta ja Stuartista tulee ystävät. Kakkonen jatkaa siitä, kun Stuart kohtaa tyttöystävänsä. Stuart pelastaa tyttö hiiren haukan kynsistä. Arvosana 7 molemmille.

Karvinen 1 ja 2
Karvis elokuva ykkönen kertoo siitä, kun Esko hankkii koiran. Karvinen kokee, ettei hän voi ystävystyä koiran kanssa. Kakkososassa Karvinen tapaa kaksoisolentonsa ja kissojen paikkojen vaihdosta seuraa kommelluksia. Arvosana 8,5 molemmille.

Narnian tarinat. Velho ja Leijona
Jos on lukenut yhtään Narnia kirjoja tietää mistä Leijonassa on kyse. Lyhykäisyydessään homma menee seuraavasti. Neljä lasta menee sukulais Proffessorin taloon asumaan. Lapset leikkivät piilosta ja löytävät vahingossa vaatekaapista taikakäytävän Narnian fantasia maailmaan, jota hallitsee ilkeä Velho. Arvosana 9,5

Viimeisen elokuvan vuoro. Se tuli kotikatsomosta eilen illalla.

Postia pappi Jaakobille
Elokuva kuvaa hyvin uskosta osattoman kasvukipuja. Leila tekee hyvää tarkoittaessaan rikoksen ja joutuu vankilaan. Hän saa kuitenkin armahduksen vankilasta. Päästyään vankilasta Leila ajautuu sokean papin henkilökohtaiseksi avustajaksi. Arvosana 10-. Miinus tulee elokuvan kahdesta kirosanasta.

Tarkoituksella en paljastanut elokuvien juonia.

Radiomoka, liuku alhaalla.

Kuten otsikkosta voi päätellä olen taas ollut radiossa. Ainaskin melkein. Lähetin Sisuradioon OiliOilille sähköpostia jo joulukuussa. Kirjoitin toivekappaleeksi sellaisen kappaleen, jonka arvelin olevan vähän vieraampi Ruotsissa. Nimittäin Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen. Selittäisin vielä toivettani. En yleensä toivo hittikappaleita, jotka soivat jo radiossa muutenkin. Tästä kappaleesta on vain tullut niin rakas minulle, koska entinen avustajani ja nykyinen hyvä ystäväni lauloi sitä aina.

Sain Oililta sähköpostia, että pääsen hänen ensimmäiseen suoraan lähetykseen 2.1.2010. Olin todella innoissani asiasta. Lähettelimme Oilin kanssa vielä monta tarkennus viestiä. Suorassa lähetyksessä kaikki ei mennytkään ihan putkeen.

Tuntemattomasta numerosta soitettiin, mutta sieltä ei kuulunut kenenkään ihmisen ääntä. Vain vaimesti kuului OiliOilissa meneillään oleva kappale. Oisin laittanut puhelimen kiinni, kun tajusin, että nyt on jokin hullusti. Toisaalta ajattelin, että se kuuluu asiaan. Päätin odotttaa, jonkun aikaa. Sitten ohjelman juontaja alkoi lukea minun sähköpostiviestiäni. Se huvitti häntä kovasti. En ihan tarkkaan muista mitä me keskusteltiin, syy selviää kohta. Sen muistan, että toisen avustajani mies oli laittanut mulle sähköpostiterveisiä, OiliOili ohjelman kautta. Olin täysin häkeltynyt yllätyksestä.

Kun puhelu oli ohi menin makuuhuoneeseen, jossa äiti oli kuuntelemassa lähetystä netistä. Äiti sanoi, ettei teidän ääntä kuulunut ollenkaan. Tajusin, että Oili oli unohtanut nostaa puhelinlinjan liukusäätimen ylös. Oli aika huvittavan kuuloista kuunnella sitä jälkeenpäin arkistosta. Vain Oilin ääni kuului. Aiavankuin hän olisi puhunut yksinään. Mitähän OiliOilin kuulijat ajattelivat lähetyksestä. Varsinkin ne jotka siirtyivät kanavalle kesken lähetyksen tai ovat uusia kuulijoita.

Aluksi se harmitti minua tietenkin. Sitten koko sekasotku rupesi huvittamaaan minua. Miten yhdelle ihmiselle voikin sattua kaikenlaista. Ensin minä sähläsin Oilille lähteneillä sähköposteilla ja sitten Oili lähetyksessä. Päätin korjata asian seuraavalla Oili kerralla, joka varmaan tulee. En toivo samaa biisiä enään, koska se soitettiin. Toivon jommankumman isän synttäri biiseistä Besamemuchon tai Venezuelan. Koska se on nauhoitettu puhelu minun ei tarvitse päättää kappaletta yksin, vaan annan isän toivoa. Suorassa lähetyksessä pitäisi päättää etukäteen mitä haluaa kuulla.

Me ilmeisesti tehdään seuraavasti. Sovin OiliOilin kanssa soittoajan milloin olen kotona. Puhun ensin oilin kanssa ja sitten Oili pyytää isän puhelimeen. Kaiken pitää tapahtua salassa, siihen asti, kun isälle selviää, että hänellä olisi puhelu täällä. Näin olen ajatellut yllättää isää hänen syntymäpäivänä. Katsotaan jos se käy OiliOilille.

Radion huonoimmat biisit TOP-10.

Käsittelen blogissani aihetta, johon en ole ennen kajonnut. Radiossa soi biisejä, joista en ollenkaan pidä. Tässä tulee kymmmenen huonointa.

10. Tuomari Nurmion: Ai ai ai ai apina
Siinä on niin huonot sanat, että pitää vaihtaa kanavaa.

9. Leevi& The Leavings: Sopivasti Lihava
Naista ei saa arvostella painonsa/älykkyytensä takia. Vaikka se on huumoria, niin vähän ala-arvoista.

8. Juice Leskinen: Puhelinpylvään henkinen elämä
Erittäin huonot sanat. En pidä lauluista, joissa kiroillaan.

7. Juice Leskinen: Sika
Yksi kohta laulussa voi pilata laulun. Setä verta juo se joulumielen tuo. Minusta se on ällöttävää.

6. Petri Nygård: Koko tuotanto
Minua ärsyttää aina, kun kuulee Petri Nygårdia. Tosin eipä häntä paljon radiosta tulekaan. Jos tulee kanava vaihtuu.

5. Vesa-Matti Loiri: Naurava Kulkuri
Se on samalla hyvin ihmeellinen ja ärsyttävä kappale, kun se höhöttää kaiken aikaa. Luulis että se tukehtuu.

4. Eric Prydz: Call on Me
Hyvin ärsyttävä kappale, koska se toistaa, vain samaa hokemaa. Caalll oon Meee...

3. Scooter: Fire
Alussa ei kuule muuta, kuin Chilly Bo... . Ja sitten räjähtää FIREE!!!. Minä aina säikähdän huutoon.

2. Rihanna: Russian roulette
Se on hyvin kivan kuuloinen kappale melodisesti. Olen kuullut sen vain yhden kerran. Kappaleen lopussa on pikkusen komppia ja sitten kuuluu hirveä pamaus. En pidä itsemurha teemasta.

1. Lordi: Hard Rock Hallelujah
Kappale sai huosuni hikoilemaan, kun Lordi voitti Euroviisut. Olin Finaalin aikaan Kreikassa ja tahtomattani jännitin housut märiksi. Lordi hysterian saavuttua Suomeen se soi kaikkialla. Kappale on totaalisen vastenmielinen. Yhtye on huono kaikkinensa. Saundi on karsea ja kappaleiden tekstit ovat inhoittavia.

Tässä minun listani huonoimmasta päästä. Blogit jatkuu taas joskus.