minä haluan entiset ajat takaisin

Tämä otsikko on pikkasen kummallinen, se kaipaa vähän selitystä. Miä haluisin helsingin ajat takaisin ehdottomasti. Silleen takaisin että en mihinkään kouluun halua vaan helsingin ihmisiä takaisin. Oli kiva fysioterapeutti loppuaikoina kenen kanssa sai nauraa oikeen sydämensä pohjasta siitä kun mitä tapahtuu jos hevonen ottaisi kaksi ihmistä selkään? Miä olin silloin aika iso poika, nyt minä olen aika hoikassa kunnossa. Sitä kun me ruvettiin kuvittelemaan niin me meinattiin kuolla nauruun. Oli myöskin semmosia hetkiä milloin minua ärsytti suunnattomasti eräs asia, kun minä en päässyt uimaan ja kun minut pakotettiin lasi-ikkunan taakse katsomaan uima-allasta kun minulla oli silmäleikkaus tulossa. Äiti oli kieltänyt minua uimasta. Se minusta oli hyvin ärsyttävää. Miä purin sisäistä kiukkuani tähän fysioterapeuttiin kun keneenkään muuhun koulun aikuiseen en uskaltanut, muuten siitä olisi noussut hirveä haloo. Voi kun minä saisin edes hetken jonkun ajan takaisin. Miä ymmärrän sen että kaikki helsingin toverit on ehkä muuttanut pois. Äkkiä minä saan uusia. Ei kotipaikkakuntalaisissa ole mitään vikaa mutta silti miä kaipaan entisiä aikoja edes hetkeks takasin. Kouluaikoja en kaipaa koska minua tuskin otetaan kouluun enkä haluiskaan. Mutta muuten semmoselle kesäleirille olisi kiva päästä ruskeasuolle. Se tarkoittaisi sitä että mun pitäisi lomauttaa kaikki mun avustajat, enkä halua sitäkään. Se maksaisi taas tuhansia kun sinne leirille ilmottaudutaan. Jos se ois helppo käydä helsingissä, miä kävisin helsingissä harva se kuu, mutta kun se ei ole niin ei sitten. Täytyy kattoo 10 vuoden päästä mihin se elämä menee. Edellyttäen että miä olen hengissä silloin.