Tämä tapahtui 2006 elokuussa.
Minä olin vielä koululainen. Oli tapana että ajojen järjestäjä soitti kyydit, ja niin hän tälläkin kertaa hoiti soittoja. Siinä puhelussa tuli sellainen tieto, mikä ei ollut minulle mieluinen. Minä en halua käsitellä tietoa enempää. Meidän piti lähteä seurakuntaan ja matkalla minä sain uutta tietoa asiasta. Siinä kohtaa tulin surulliseksi. Menin seurakuntaan ja tilaisuus alkoi. Avustaja näki että minulla ei ollut kaikki hyvin koska olin luullut että se haku tuli helsingistä. Mulle tuli ikävä helsingin invataksia. Avustaja sanoi jotain tyyliin "mikä sinulla on hätänä?" Siinä vaiheessa en enää kestänyt, vaan purskahdin itkuun. Sanoin avustajalle, että mennään ulos. Kuulin jälkeenpäin, että jotkut vanhat mammat olivat luulleet että minä itken lauluista, ja että he rupesivat itkemään minun mukana. Äiti joutui korjaamaan, että minä itken ihan toista asiaa. Onneksi koko koulu on nyt takana päin.
..to be continued eli jatkuu huomenna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti