Puhelinlankojen ohjeet

Tämä saattaa kuulostaa vähän hassulta sen takia, että kun minä aikaisemmin sanoin, että mitään puhelinnumeroita minä en julkaise. Minä tarkoitin, että henkilökohtaisia puhelinnumeroita en julkaise. Mutta yleisiä kyllä, jotka on yleisessä jakelussa muutenkin. Mutta ensin vähän pääsiäisestä. Pääsiäinen on tavallaan surullinen juhla, mehän kaikki tiedämme sen. Toisaalta se on ilon juhla. Minulle pääsiäinen merkitsee hyvin paljon. Tiesittekö muuten sitä, että niiden pääsiäismunien etsiminen juontaa juurensa suoraan Raamatusta. Silloin kuin ne naiset etsivät Jeesusta sieltä haudalta, enkeli ilmoittaa heille, että Vapahtaja nousee ylös kuolleista. En aio heittäytyä uskonnolliseksi, mutta tulipahan tuokin asia teidän tietoisuuteen. Laitan ehkä hakuun avustajan paikan, siitä mie aion kirjoittaa ensi kerralla.
Nyt tulee ne ohjeet. Puhelinlangat on sellainen toivemusiikkiohjelma. Ensinnäkin, sinne voi laittaa tekstiviestejä. Se tapahtuu näin, että näppäilee puhelimeensa "RS LANGAT", sitten välilyönti, sitten kappale. Lähetä viesti numeroon 16149. Toinen on vähän tuskaisempi tapa, kun soittaa tohon numeroon 0600-17600, niin joutuu pikkasen ehkä odottamaan, ensin tulee se, että tervetuloa Radio Suomen puhelinpalveluun, sitten jos painaa ykköstä, niin menee suoraan vastaajan puhelimeen, jos se ei ole varattu. Jos painaa kakkosta, niin silloin puhelu menee automaattiin, voit sanella sinne oman toiveesi, mutta se menee seuraavan viikon lähetykseen. Kolmas tapa on se, että lähettää sähköpostilla toiveen sinne puhelinlankoihin. Sitä kautta mie oon osallistunut siihen. Nyt ohjeet, miten pitää toimia, jos pääsee läpi. Jos teille soitetaan varmistuspuhelu EI SAA MISSÄÄN NIMESSÄ VALEHDELLA, että ei oo ollut radiossa, jos on joskus ollut. Yleensä Puhelinlankojen karenssiaika on puolesta vuodesta vuoteen. Kun teille soitetaan sitten h-hetkellä, ei saa sulkea puhelinta. Akku on tosi tärkeä ladata. Täytyy olla rohkeutta, muuten siitä hommasta ei tule yhtään mitään. Täytyy osallistua joka tapauksessa siihen ohjelmaan, jos on päässyt tähän saakka. Täytyy sanoa, että se oottaminen on kaikista pahinta, mie oon sen itekin kokenut. Kuvitelkaa vaikka, että puhuisitte jonkun sukulaisen kanssa puhelimessa. Kerran minulle kävi niin, että mie jännitin niin hirveesti, että mie tärisin niin, että koko sänky tutisi. Sitten, kun se lähetys alkoi ja oma vuoro tuli, niin minua ei enää jännittänyt, ei tipan tippaa. Nyt alan pikkuhiljaa lopetella. Ois ihan kiva saada ulkopuolisiltakin kommenttia, eikä vain tutuilta.