maanantai 14. syyskuuta 2009

Talentti ja Kadonneen jäljillä

Kritisoin Talenttia, vaikkei toinen tuotantokausi ole vielä kunnolla ehtinyt alkaa. Katsoin syksyn ensimmäisen jakson Talenttia. Se oli esittely jakso, jossa kerrottiin kuinka kilpailu tulee etenemään ja maistiaisia esityksistä. Syksyn mittaan on tulossa muunmuassa mies, joka laulaa You Raise Me Upin. Se pääsi ilmanmuuta jatkoon. Päättelin tämän, kun esityksen aikana näytettiin liikutuksesta itkevää tuomaria. Minä en ymmärrä sitä, että joku pääsee jatkoon helpolla pop kappaleella. Toisin kuin tämä vaikea You Raise Me Up. En tiedä mistä se johtui, että tämä mies pääsi jatkoon. Ihmettelen suuresti minkäköhän takia se mies ylipäänsä meni Talenttiin. Laulukilpailujahan järjestetään muutenkin. Ainiin Idolssiin otetaan ,vain alle kolmekymppisiä. Mielestäni pitää olla aika vaikea suoritus, että pääsee jatkoon. En tiedä onko You Raise Me Up oikea biisivalinta tähän kilpailuun. En sano etteikö se olisi hyvä kappale. Päin vastoin hyvä kuin mikä. En vain osaa yhdistää tätä kappaletta siihen mieheen lainkaan. En tiedä miksi, se ei mielestäni sovi hänelle. Toivottavasti hän tulee jatkossa laulamaan jotain muuta, kuin You Raise Me Up. Myös ensimmäisellä kaudella Talenttia, joku yritti laulaa samaa kappaletta, muttei päässyt jatkoon. Saas nähä minkälaisia esityksiä tämä syksy tuo tullessaan. Toivon vain yhtä asiaa. Toivottavsti mahdollisimman moni lapsitähti pääsee jatkoon. Se on lapsille niin suuri elämys, kun pääsee telkkariin esiintymään. Oisi kurjaa katsoa, jos joku lapsi esiintyjä tiputettaisiin tuomarien yhteisellä päätöksellä kesken esityksen.
Sekin on mahdollista, jos kaikki tuomarit painavat panaisen lampun kesken esityksen. Lapsi on tietysti kovasti harjoitellut esitystä ja sitten onkin aika lähteä kotimatkalle, eikä ehdi edes näyttää koko esitystä loppuun.

Nyt tunnustan jotain. Aioin hakea Kadonneen jäljillä ohjelmaan. Suunnitelma tyssäsi siihen, että pitää olla oikeasti kadonnut kaveri, ennenkuin pääsee ohjelmaan. Kun näin ilmoitus vaatimukset masennuin vähäsen. Enkö minä pääsekkään tähän ohjelmaan. Odotin tietysti, että tää on samanlainen, kuin Novan Mitä kuuluu Marja-Leena. Siinä riittää, ettei ole nähnyt ystävää vähään aikaan. Aion kuitenkin hakea johonkin tv-ohjelmaan. Ensimmäinen jakso Kadonneen Jäljillä ohjelmasta putsasi koko pöydän. Nimittäin tytär etsi kadonnutta isäänsä. Heidän tapaamisensa oli todella koskettava. Katsokaa vaikka itse Maikkarin katsomosta, niin näette. Nyt iltapala ja suihku.

Ei kommentteja: