perjantai 23. lokakuuta 2015

Edelleen haaveena

Olen useamman kerran haaveillut radiojuontajan urasta, ja olen selvittänyt asiaa. Minun kohdallani se ei ole yksinkertaista, mutta yritän kovasti sen eteen tehdä töitä että joku päivä ihmiset ottaisivat minut töihin alalle.

Olen haaveillut nimittäin radiojuontajan urasta jo lapsesta saakka. Aluksi se tuntui leikiltä mutta nyt isompana olen huomannut että radio on minun juttu. Sitä kautta ihmiset kuulisivat minun sairaudesta. Eihän tämä cp-vammaisuus ole mikään sairaus sinänsä, mutta joku ihmiskunta on siinä käsityksessä että kun on vammainen et voi tehdä mitään. Haluaisin niin kovasti kaataa ihmisten ennakkoluuloja. Kyllä vammainen osaa tehdä asioita jos niin haluaa.

Olen selvittänyt että missä voisi opiskella radiojuontajaksi ja ainut paikka olisi Helsinki. Minulla ei ole päätöstä kuin yhdestä henk.koht avustajasta. Ei se avustaja siihen vaikuta vaan se että pitäisi muuttaa kokonaan Haminasta pois, etsiä sopiva asunto Helsingistä ja opiskelu tapahtuisi niin, että avustaja saisi ainoastaan auttaa kirjoittamalla vastaukseni ylös. Avustaja ei saisi missään nimessä puuttua vastauksiini. Näin opiskelu olisi sitä kautta hankalaa, kun en tietäisi mikä on oikea ja mikä väärä vastaus.

Siksi olen pyrkinyt kertomaan asioita mediaan mutta haluaisin kokeilla miltä radiojuontajan ura oikeasti tuntuu. Nyt olen aina saanut olla kertojan roolissa. Tiedän että lähetystä pitää valmistaa etukäteen ja kirjoittaa jonkunlainen käsikirjoitus. Olen perillä radiojuontajan hommasta aika paljon, koska minua kiinnostaa radiotyö ihan älyttömästi, esim. kun olin tutustumassa Puhelinlangoilla olisi pitänyt vaatia että olisin enemmän äänessä, mutta siellä oli kuuluisa muusikko vieraana ja annoin suosiolla sen paikan hänelle koska hänen faninsa halusivat tietenkin jutella itse artistin kanssa. Minulla on kuitenkin edelleen se haave että pääsisin joskus Puhelinlangoille juontamaan lähetystä. Silloin Puhelinlankojen tekeminen näytti niin kivalta. Minä tiedän että se on joskus rasittavaakin eräästä syystä, jota en halua tässä kertoa.

Että tämmöinen haave minulla olisi. Kerran minä olin lähellä päästä radiojuontajaksi, mutta se kaatui siihen kun eräs asia ei mennyt niinkuin sen piti mennä, koska eräs henkilö jonka piti hoitaa se asia sairastui hyvin vakavasti. Tämän jälkeen ei tehty sitä ohjelmaa. Se haave jäi taaskin haaveeksi. Minulla oli jo ohjelmaan sopiva aihe valmiina, mutta se meni jo.

Ei kommentteja: