lauantai 15. elokuuta 2009

Sisäiset taisteluni osa 2

Kerron mistä olen surullinen. Pohjustukseksi täytyy sanoa, että en syytä avustajia mistään, mutta silti koen, että jotain puuttuu. Mulla ei ole uskovia kavereita oikein paljon Haminassa. Muuta kuin pari hassua ja nekin on lähes kaikki mun äidin ikäisiä. Mulla ei ole uskovia nuoria kavereita, kuin oma sisko ja hänen miehensä. Kaikki on missä sattuu. Osa on Helsingissä ja osa on ulkomailla. Yritin hakea uskovaa avustajaa, mutta ne sähköpostit meni seurakuntaan kesäloma-aikaan.

En sano ettei ei uskossa oleva avustaja kelpaa. Onhan niitä uskomattomia avustajia ollut tosi monta. Kysyin seurakunnasta yhtä poikaa avustajakseni. Mutta hän oli saannut muita töitä. Kun sain tietää kuinka paljon työttömiä nuoria on seurakunnassa, tulin hyvin surulliseksi. En kertonut kuitenkaan surustani edes avustajalleni. Ne sähköpostit menee seurakunnan toimistoon ja makaa siellä kunnes minä olen hankkinut avustajan. Ainakin minusta tuntuu siltä. Seuraavan kerran kokeilen uutta kikkaa. Laitan eräälle yhdisykselle tietoa uskovan avustajan hausta, jos he voivat auttaa asiassa.

Erään kerran kun minulle haettiin uutta avustajaa eräs uskova poika haki paikkaa, kun siihen oli jo henkilö valittuna. Avustaja jonka sain oli tosi mukava ja hänen kanssaan meni hyvin. Tämä uusi avustaja tiesi jo tullessaan, ettei voi olla töissä paria kuukautta pidempään. Uskova poika, joka oli hakenut paikkaa haki myös kouluun syksyllä. Minulla oli sisäinen taistelu, jonka yritin pitää hallinnassa, mutta joka näkyi kuitenkin ulospäin. Toivoin ettei uskova poika pääsisi kouluun, vaan tulisi minulle avustajaksi silloisen avustajan työsuhteen päätyttyä.

Minä olin jo henkisesti valmistautunut, että tämä poika pääsee kouluun, koska naisia on sillä alalla niin paljon ennestään. Hän pääsi kouluun. Siitä asti olen haaveillut, että saisin tämän uskovan pojan vielä jonain päivänä avustajakseni. Toivossa on hyvä elää.

Meillä uskovilla on eri maailma, kuin ei uskovilla. Kun menin seurakuntaan viimeisen hakuprosessin jälkeen minulle tuli tosi haiku olo siitä, kun en saanut uskovaa avustajaa. Tiedän, että nämä kolme avustajaani ovat hyviä avustajia. Silti ensinnäkin A) Haluaisin uskovan avustajan. B) Haluaisin pitää samanlaista uskovien yhteyttä, kuten mulla oli kouluaikana Helsingissä.

Ei kommentteja: