Nyt kerron aika surullisen tarinan, jota olen ehtinyt jo tarpeeksi prosessoida mielessäni. Asia on jo takana päin ja siksi pystyn siitä pikku hiljaa kirjoittaa. En voi kaikkea tietenkään kertoa, ja jos voinkin niin nimet on muutettu.
Tarina alkaa näin. Avustaja, olkoon hänen nimensä avustaja2, haki tammikuussa minulle töihin. Hän läpäisi seulan ja tuli minulle töihin. Kuitenkin hän oli saman aikaisesti hakenut toista työpaikkaa, joka sopi hänen mielestään hänelle paremmin, koska kyseinen työ tapahtuisi arkena.
Jonkin aja kuluttua hänelle tuli pullopostia jossa oli viesti siitä, että hän ei päässyt siihen työhön johon oli halunnut. Toisena päivänä hänelle ilmoitettiin, että kaksi työpaikkaa olisi tarjolla, tulisiko hän haastatteluun. Hän sitten päätyi haastatteluun, mutta näistä paikoista ei kuulunut pitkiin aikoihin mitään.
Sitten minulle tarvittiin kesälomien sijainen. Sijainen löytyi helposti, koska hän oli parhaan kaverini lähisukulainen.
Tarinassa siirrytään taas avustaja2:seen. En tässä vaiheessa tiennyt, että pääseekö hän työpaikkaan, mihin oli hakenut. Minä tulin maininneeksi, ihan vain sivulauseessa, kesäsijaiselle avustaja2:sen työpaikka etsinnöistä. Kesälomasijainen otti vinkistä vaarin ja kertoi, että hänen äitinsä oli avustaja2:n hakemalla alalla töissä, että kiinnostaisiko työpaikka häntä. Avustaja2 sanoi että häntä kiinnosti. Asiat meni niin sanotusti aikamoista vauhtia eteenpäin, ja kohta he olivat sopineet kesälomasijaisen äidin kanssa, että hän tulee työpaikalle töihin.
Alkoi hirvittävä metsästys: mistä saisin uuden avustajan! Minun naapurissa asuu henkilö, jolla on myöskin kolme avustajaa. Minä en edelleenkään kerro henkilöllisyyksiä tai mistä syystä asiat tapahtui, mutta tässä muutama päivä sitten yksi naapurin avustajista kysyi, että saako hän vaihtaa, ja tulla töihin minulle. Minä en ehtinyt miettiä asiaa sen tarkemmin kun jo huudahdin että "kyllä". Jälkeenpäin vähän mietitytti, että olinko vastannut liian äkkiä. Minä kysyin lähimmiltä omaisilta, että onko tämä sopiva henkilö. Kun vastaus oli myönteinen, niin minä otin hänet töihin.
Avustaja2 lähti keskiviikkona, ja tämä uusi avustaja astui kehiin. Olkoon hänen nimensä vaikka avustaja3. Nyt olen hieman toipunut ensihetken surusta. Täytyy sanoa, että se keskiviikko päivä, ja varsinkin kyseinen ilta meni surullisissa merkeissä ja minä jopa itkin.
Nyt minä pystyn jo käsitellä ja jopa kirjoittaa tästä asiasta, keskiviikkona en olisi ehkä tähän kyennyt. Nyt minä käyn syömään iltapuuroa, sen jälkeen on vuorossa suihku ja sen jälkeen ehä sovittu miittinki. Nyt loppuu tämän aiheen käsittely tähän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti