Kaksikon tekemisestä

Tästä on niin pitkä aika, kun olen viimeksi tänne kirjoittanut, mutta nyt mie kerron miten Kaksikko syntyi. Tai oikeastaan ole hyvä ja lue mun viimeinen päivitys tänne vuonna 2016.

Ensimmäinen jakso oli helppo tehdä. Alunpitäen me pyydettiin sijaista opettamaan, miten radio-ohjelmaa tehdään. Mutta hän oli yhden kerran meitä opettamassa ja sitten hänellä oli kiireitä. Ensimmäinen jakso käsitteli, mikä Kaksikko on ja miten se syntyi. Vähän kerrottiin minusta kuulijoille. Toinen jakso oli hapanvelli. Kävin maistamassa sitä. Se oli kun hernekeittoa olisi syönyt. Alunperin hapanvelli tuli aiheeksi sen takia, kun en ollut ikinä syönyt sitä. Tätini soitti yhdelle naiselle ja tämä nainen soitti yhdelle naiselle. Sitä kautta pääsin maistamaan hapanvelliä. Samassa ohjelmassa kävimme kyselemässä ihmisiltä, mitä heille tulee mieleen sanasta CP-vammaisuus. Alussa en halunnut kertoa, että olen CP-vammainen, koska pelkäsin, että sitten kukaan ei tule minun haastatteluun.

Tähän pitää kertoa 1 hauska juttu. Silloinen sijainen ei tiennyt tätä ohjelmaa tehdessä, että katugalluppi on tulossa. Lähetin hänet hakemaan hampurilaisia ja sanoin, että tee samalla katugalluppi. Yllätyin miten kauhuissaan tämä sijainen oli, kun hän on muutenkin ihmisten kanssa tekemisissä. Katugalluppi meni hyvin. Minun piti mennä kuntoutukseen, niin että tehtiin sinä viikonloppuna 2 Kaksikkoa. Toinen niistä oli rakkauslaulusarja, joka oli alunperin Sisuradion Oili Oiliin tarkoitettu ohjelma, jossa mie esittelin 10 rakkauslaulua. Koska minulla ei ollut sitä kokonaan nauhalla, niin  päätin uusia sen omassa Kaksikossa.

Sen jälkeen oli joulu tulossa. Päätin suunnitella lapsuuden joulut-nimisen ohjelman, jossa olisin haastatellut mm. minun enoa ja yhtä toista vanhempaa ihmistä, mutta sen ohjelman teko mutkistui, kun mie sairastuin flunssaan enkä voinut lähteä Miehikkälään tekemään sitä ohjelmaa. Pyysin lähiomaista, että jos hän tekee sen ohjelman. Hän mietti asiaa ja tuli siihen tulokseen, että hän tekee sen, koska se 80 v. nainen oli jännittänyt minun haastattelua niin hirveästi. Lähiomainen teki sen takia molemmat haastattelut.

Sitten eräänä iltana sängyssä ollessani keksin, että jouluaatolle pitää saada ohjelma. Minä valitsin 10 joululaulua, jotka avustajan sijainen luki lähetyksessä. Siitä tuli jouluaaton spesiaali. Sen ohjelman tekemisessä ei ollut mitään ohjelmaa, paitsi että äänitys kuulosti siltä, että se olisi tullut kasetilta. Minun lähiomainen luki siihen jouluevankeliumin.
Täytyy palata sen verran takaisin päin, että haastattelin myös Ylen joulukinkkuspesiaali-ihmistä, joka tiesi joukukinkusta lähes kaiken.

Sitten mennään tammikuulle. Tammikuussa me haastateltiin Satu Silvoa. Alunperin kiinnostuin Sadusta, koska huomasin, että kasvisjouluruuasta ei ole tehty ohjelmaa. Haastattelun jouluosio tuli minun enon kanssa samaan ohjelmaan. Päätin haastatella Satu Silvoa siitä asiasta, mutta samalla päätin haastatella häntä muutenkin. Tästäkään haastattelusta ei selvitty ilman kommelluksitta. Kun haastattelun aika alkoi lähestyä, niin me huomattiin, että meillä ei ollut minkäänlaista Satu Silvon yhteystietoa. Muuta kuin sähköposti. Satu ei siihen vastannut ja meille tuli hirveä kiire. Soitettiin Satun ravintolaan ja selitettiin tilanne. Sitä kautta saatiin Sadun numero ja haastattelu päästiin tekemään.

Samassa ohjelmassa käsiteltiin kuolemankellohyönteistä. Tämä aihe tuli sitä kautta, kun entisen avustajan facebookissa joku oli päivittänyt , että seinän takaa kuuluu outoa naputusta. Hänelle vastattiin, että se on kuolemankello. Hän ei meinannut aluksi uskoa sitä, vaan luuli vitsiksi. Aihe oli niin mielenkiintoinen, että minun täytyi ottaa siitä selvää. Ei muuta kun laittamaan Helsingin yliopistoon sähköpostia. Sieltä ystävällisesti vastasi semmoinen vanhempi herrasmies, joka tuli sitten haastatteluun. Haastattelu piti tehdä 2 kertaa, kun vanha tietokone kaatui. Kaikki haastattelut menivät sen mukana. Onneksi hän oli tosi ymmärtäväinen ja antoi haastattelun uudestaan.

Sitten menimme marjatila Koivulaan. Suomessa on harvinainen marja, jonka nimi on saskatoon. Tämän ohjelman idea lähti siitä, kun minun entinen fysioterapeutti ehdotti sitä aihetta, koska hän oli syönyt kyseistä marjaa. Ei muuta kun yhteys marjatila Koivulaan ja sovittiin haastattelu. Sielläkin oli sählaystä, kun avustaja oli tilannut taksin monta tuntia myöhemmin kun piti. Minulla oli parturi tulossa. Saskatoonin kanssa samassa ohjelmassa oli almanakka-toimiston johtajan haastattelu. Tämä aihe kumpusi siitä, kun siivoojaa ei uskottu, kun listassa luki hänen oikea nimensä. Silloinen esimies ei voinut käsittää, kuka kyseinen henkilö on. Se haastattelu meni muuten hyvin ,paitsi minä sähläsin siinä haastattelun lopussa. Luulin, että haastattelu loppui, vaikka se ei ollut vielä loppu. Sitten avustaja oli pikkusen vihainen.

Seuraava ohjelma oli hätäkeskus. Sain idean siitä kun, jos minä soitan hätäkeskukseen, miten hätäkeskus ymmärtäisi minua. Tämäkin haastattelu jouduttiin ottamaan uudestaan vanhan tietokoneeen kaatumisen vuoksi. Sitten oli Spr:n ystävätoiminnasta haastattelu samassa ohjelmassa. Oli aikamoinen etsiminen, kuka tietäisi ystävätoiminnasta. Lopulta löydettiin oikea henkilö vastaamaan. Sitten oli ystävänpäivätoivekonsertin aika. Se oli erittäin helppo tehdä. Ainut huono puoli oli se, että melkein kaikki omisti sen kappaleen minulle.

Olin aikaisemmin miettinyt, mitä kuuluu vuoden 2014 suomea edustaneelle euroviisuyhtyeelle. Laitoin heille sähköpostia, että tulisivatko he haastatteluun, niin he tulivat. Viestissä luki, että tottakai tulemme haastatteluun vaikka jo huomenna. Tätä haastattelua jouduttiin siirtämään, koska minun piti mennä kuntoutukseen. Haastattelu meni hyvin. Samassa ohjelmassa oli minun 3 euroviisusuosikkia.

Sitten tuli hiihtospesiaalin aika. Tämä idea syntyi siitä, kun tunnen yhden ystävän, joka on entinen kilpahiihtäjä. Hän tuli tuomaan minulle syntymäpäiväkukkia. Samalla kysyin, että tulisiko hän haastatteluun. Hänelle sopi. Haastattelussa ei ollut muuta vikaa kuin äänentaso oli pienellä. Häntä jännitti niin, että siitä ei saanut mitään irti. Piti suunnitella koko haastattelu uudestaan. Samassa ohjelmassa oli entinen toimittaja, nykyinen kirjailija, joka oli kirjoittanut Puusuksia suomessa-teoksen. Sitä en muista, mistä idea lähti liikkeelle. Otettiin ensin urheilumuseoon yhteyttä. Sitä kautta saatiin oikean henkilön puhelinnumero.

Sitten oli pääsiäisspesiaalin aika. Äitini idea oli, että tekisimme ohjelman 8-kymppisestä miehestä ja haastattelisimme häntä. Kun soitimme ensimmäisen kerran hänelle, niin häneltä oli unohtunut kuulolaite. Jouduimme huutamaan kysymykset. Onneksi oli esipuhelu. Varsinaisena haastatteluhetkenä hän luki paperista vastaukset. Samassa ohjelmassa oli semmoinen pääsiäisasiantuntija, joka kertoi pääsiäisen historiasta. Sen ohjelman kanssa kävi niin, että juuri kun haastattelun piti alkaa, minulta kaatui pissat syliin, niin pahasti, että pissaa oli sukissa asti. Miten pääsiäisasiantuntija löytyi? Hän löytyi siten, että otin suomalaisen kirjallisuuden seuraan yhteyttä. Onneksi minun ei tarvinnut haastatella häntä. Olin hieman huvittunut äskeisen tapahtuman johdosta.

Pääsiäsiohjelmaa ennen tuli hengellisen musiikin jakso. Sain idean, kun kuuntelin Radiodeitä. Eräs yhtye piti saada haastatteluun. Niin minä sitten laitoin heille sähköpostia ja tulivat haastatteluun. Haastattelun kanssa oli ongelmia. Meidän piti tehdä se facetimen kautta, mutta yhteys pätki niin paljon, että päätettiin ottaa puhelimen kautta. Eikä sekään onnistunut, koska meidän mikki oli hirveän pienellä. Onneksi me saatiin korjattua se sitten leikkausvaiheessa, että äänet kuuluivat. Sitten piti etsiä toinen haastateltava samaan ohjelmaan. Olin aikaisemmin kuullut yhden hengellisen yhtyeen, joka soi YleX:llä. Yritin saada heitä haastatteluun, mutta sieltä tuli vastaus, että yhtyeenä ovat valitettavasti lopettaneet, mutta yhtyeen toinen puolisko tekee musiikkia. Kysyin suostuisiko hän haastatteluun. Vastaus oli, että hän on ulkomailla. Piti miettiä hetki ennen kuin tajusin ketä voisi pyytää haastatteluun. Pyysin siskoni kummin kummityttöä. Se ohjelma saatiin kuin saatiinkin tehtyä.

Sitten tehtiin sijaisen kanssa ohjelma. Hän kertoi vaiheikkaasta elämästään ja soitimme hänen biisejä. Oli puhetta, että vappuna tehtäisiin spesiaalilähetys. Minut oli kutsuttu tämän talon vappujuhlaan. Olisimme tehneet sieltä lähetyksen, mutta sitten kävi niin, että 1 asukas sairastui vatsatautiin eikä koko juhlia pystytty pitämään. Mietittiin, mitä me nyt tehtäisiin. Onneksi minulla oli päässä kesähittisoittolista ja soitettiin sitä. Täytyy sanoa, että se on mun suosikkijakso.

Sitten oli hajuste-ja kemikaaliyhdistyksen haastattelu. Tähän törmäsin lehdestä, kun luin iltapäivälehteä. En ollut aikaisemmin kuullutkaan kyseisestä yhdistyksestä. Tästä ohjelmasta me opimme tosi paljon. Lopulta avustaja haastatteli yhdistyksen puheenjohtajaa, koska olin sängyssä eikä hän kuullut meidän puhelimesta yhtään mitään. Haastattelu jouduttiin tekemään Skypen kautta. Samassa ohjelmassa oli kauppakeskus Pasaatin kierros, jossa kävimme kyselemässä eri kaupoissa miten ne ovat suhtautuneet hajusteongelmaisiin. Kaupat olivat nihkeitä vastaamaan. Saimme kolmessa kaupassa vastauksen. Onneksi sekin saatiin tehtyä kunnialla.

 Sitten oli yliopiston professorin haastattelu, mikä kertoi lisää hyönteisistä. Hän tuli minulle kylään. Haastattelua ennen olin syönyt makkarakeittoa ja vetänyt sitä henkeen. Yskin 2 tuntia putkeen. Olin niin väsynyt yskimisestä, että en pystynyt paljon haastattelua tekemään. Muuta kun muutamia kysymyksiä ja avustaja hoiti kaiken. Minulle piti antaa lääkitys, vaikka sanoin, että kyllä tämä menee ohi. Tiedän, kun minulla on ollut yskäkohtauksia aiemminkin. Kyseessä oli sama professori, joka kertoi kuolemankellosta. Sitten oltiin kesäkuussa. Haastattelimme minun nykyisen fysioterapeutin siskoa ja hänen miestään, koska heillä on semmoinen puuropäivä kerran vuodessa. He omistavat myllyn. Olimme sopineet haastattelun jo ennen kun Kaksikon ohjelmat tuli edes ulos. Haastattelu sujui ongelmitta. Samassa ohjelmassa soitin Tykkimäkeen ja haastattelin toimitusjohtajaa.

 Seuraavassa ohjelmassa menimme Kotkan Maretariumiin. Tämä idea tuli avustajaltani. Sen ohjelman teossa ei ollut mitään ongelmaa, paitsi nauhoituksessa minulla soi puhelin kesken kaiken. Onneksi siitäkin selvittiin. Sitten oli juhannusspesiaalin aika. Halusin tehdä juhannusohjelmaa Kaksikkoon. Tein kahden miehen kanssa sen. Juhannusohjelman tekokaan ei sujunut ongelmitta. Minulla oli ideana, että ihmiset kertoisivat juhannusmuistojaan. Sen ohjelman kanssa meinasi tulla pikkupaniikki, kun eräs haastateltava ei vastannut puhelimeen eikä oven koputukseen. Soitimme äidille, että mitä tässä tehdään. Äiti keksi, että menkää heidän ystävälle tekemään se ohjelma. Niinhän me sitten menimme. Ohjelmasta tuli ihan loistava. Se kesti 2 tuntia.

Heinäkuussa oli 1 ohjelma. Silloin haastateltiin Kynnys Ry:n tiedottajaa. Idea tuli siitä, että en ollut tiennytkään, mikä Kynnys Ry on. Tämäkään ohjelma ei sujunut ilman ongelmia. Eka haastattelu tehtiin kauppakeskuksessa niin, että minä en kuullut mitään. Onneksi saimme tehdä uudestaan kyseisen ohjelman. Sitten olikin kesäloman aika. Elokuussa teimme ensimmäisen ohjelman siitä, kun tänne tuli ystävyyden lähettiläs käymään ja entinen esimies ehdotti aiheen. Oli kiva huomata, että hänkin oli innolla tukemassa meitä. Samassa ohjelmassa kävin kyselemässä kauppakeskus Veturissa ihmisiltä, mistä tunnistaa oikean ystävän.

Toinen elokuun aihe oli Pohjois-Korea. Haastattelimme useaan kertaan Pohjois-Koreassa käynyttä ihmistä. Tämä idea tuli siitä, kun hän tuli minun seurakuntaani puhumaan. Sanoin jo silloin, että minun pitää ehdottomasti haastatella häntä. Haastattelun kanssa ei ollut ongelmia. Mietin yksi päivä sitä, onko aikuisille unikoulua. Oikeastaan se idea lähti siitä, kun minun yhdellä entisellä avustajalla oli uniongelma. Halusin hänelle apua. Ei muuta kun laitettiin sähköpostia unikoulun pitäjälle ja hän suostui haastatteluun.

Kuka tietää mitä Teostossa tehdään? Idea lähti siitä, kun entinen avustaja kysyi Teostosta, että saako hän käyttää näytelmään tiettyä musiikkia. Minä kiinnostuin heti. Sovittiin, että laitetaan sinne sähköpostia. Sieltä vastattiin, että haastattelu sopii oikein hyvin. Samassa ohjelmassa minä esittelin 3 tv-suosikkia musiikin kautta. Unohdettiin Teoston haastattelu. Syy selviää kohta.

Sitten olikin suomirokkijakson aika. Minun ei pitänyt mennä yksille festivaaleille, mutta kun ei saatu avustajaa, niin lähdin sinne kuitenkin. Festivaalien pääesiintyjä oli Tiisu. Olimme aiemmin pyytäneet Tiisua haastatteluun, mutta he eivät olleet nähneet facebook-viestiä. Nykyinen sijainen oli esiintymässä siellä. Onneksi hänellä oli pääsy artistin takatiloihin ja sitä kautta saimme haastattelun. Täytyy sanoa, ettei niin nopeasti ole tehty kysymyksiä, kuin silloin. Minun piti lähteä aikaisemmin pois, mutta kieltäydyin kyseisen haastattelun takia. Onneksi silloin oli ymmärtäväinen kuski ja hän tuli hakemaan myöhemmin pois.  Minua ja yhtä avustajaa hermostutti niin kovasti, että hyvä, että en alkanut itkeä onnesta. Kun haastattelu alkoi, jännitys laski jotenkin. Sen takia unohdettiin Teoston haastattelu, kun oltiin niin keskitytty leikkaamaan tätä jaksoa. Varsinkin Tiisun haastattelua.

Samassa ohjelmassa oli muusikko Antti Kokkomäki. Hänet löysin sähköpostin kautta. Olin aina semmoinen, että jos minulle laittoi joku muusikko sähköpostia, niin otetaan haastatteluun. Eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Sitten oli synttärilähetyksen aika. Tehtiin 2 osaa. Haastateltiin Paha susi-yhtyettä. Tähän yhtyeeseen tutustuin entisen avustajan kautta. Laitoin heille sähköpostia ja asia oli sillä kuitattu. He olivat vierainani  3 tuntia. Se oli oikein hauska vierailu.

Sitten menimme radiomuseoon. En tiedä mistä se lähti liikkeelle, mutta siitä tuli hieno ohjelma myös. Sitten oli aika tehdä taas jouluohjelmaa. Ensimmäisenä oli operaatio joulun lapsi, jonka kautta sain haastateltua esim. muusikko Jippua. Siitä en oikein tykännyt, koska hänellä oli niin kiire. Ohjelman nauhoitus meni hyvin. Jouluviikolla tein haastattelun mikä on joulurauhan historia. Laitoin joulurauhan julistajalle sähköpostia. Jouluaattoaamuna sain kunnian haastatella Heikki Hurstia jouluaaton spesiaaliin. Kun soitimme hänelle sopiaksemme haastattelun ajan, niin hän sanoi yllättäen, että voidaan haastatella saman tien. Samassa ohjelmassa esittelin uusia joululauluja.

Uusi vuosi vaihtui niin, että meillä oli vuoden parhaat lähetys, missä minä soittelin biisejä. Sitten oli Antti Kokkomäen toisen haastattelun aika. Se on jäänyt mieleeni. Olin niin vaikuttunut, että en olisi laskenut häntä pois. Haastattelimme myös Musikaaliset geenit- kirjan kirjoittajaa ja se sujui ongelmitta. Teimme Suomilovesta ohjelmaa, koska olen Suomiloven innokas fani. Haastateltiin ohjelman tuottajaa, muusikko Maija Vilkkumaata sekä ohjelman juontajaa Jenni Pääskysaarta ja avustajan kaveria.

Sitten tehtiin Viro-jakso. Viron jakso syntyi siitä, kun sain sähköpostia Viro-seurasta ystävänpäiväkonsertin takia. Olin aikaisemmin pyytänyt heitä, että lähtisitte mukaan minun ystävänpäiväkonserttiin. He eivät vastanneet määräaikaan mennessä. Päätin siltä istumalta, että tehdään Virosta ohjelma. Viron jaksossa esittelin 3 virolaista biisiä.
Ennen Suomilove-jaksoa tehtiin ystävänpäivätoivekonsertti, jossa haastattelin tuikituntemattomia ihmisiä, koska halusin, että ne ei ainakaan omista minulle kappaleita. Täytyy sanoa, että kun soitimme yhteen numeroon, niin sieltä vastasi kiukkuinen mies, joka oli ilmeisesti nauttinut miestä väkevämpää. Meinasi tulla meidän päälle ja puhelu loppui samantien.

Meillä oli myös ulkomaalaisia vieraita. Uusiseelantilainen sirkustaiteilija, joka asuu suomessa. Laitoin hänelle alunperin sähköpostia, että osallistuuko hän ystävänpäivätoivekonserttiin ja hän suostui. Se ei mahtunutkaan mukaan kyseiseen ohjelmaan, niin päätimme haastatella häntä uudestaan. Sitten haastattelimme semmoista ihmistä, joka on matkustanut maailman ympäri ihan vaan siitä syystä, kun minä halusin Espanjaan. Siitä Espanjan reissusta kerron myöhemmin. Haastattelussa sattui pieni kommellus. Kun avustaja oli kysymässä, että sinä sairastat sairautta nimeltä...., niin hän sanoi, että sinä harrastat sairautta. Siinä vaiheessa minun piti keskeyttää koko haastattelu, koska minulta petti pokka. Sanoin avustajalle kesken haastattelun, että sinä sanoit väärin. Koko haastattelun ajan minun piti keräillä itseäni. Koko loppuhaastattelun minua huvitti äskeinen lause.

Toukokuussa haastattelin Espanjan Suomi-seuraa, koska sain kuulla iloisia uutisia, että minä lähden Espanjaan. Halusin tehdä ohjelman siksi, että tietäisin mitä Espanjassa kannattaisi turistin tehdä. Sen haastattelun kanssa ei ollut mitään ongelmia.
Meillä oli myös toimittajakaksikko, joka idea lähti siitä, kun laitoimme yhteen lehteen minun haastattelun, niin he tulivat haastattelemaan minua ja minä päätin haastatella heitä takaisin. Haastattelimme myös YleX:n musiikkitoimittajaa.

Sitten minut oli kutsuttu häihin. Tein aikaisemmin lahjaksi hääcd:n. CD:stä tuli niin hyvä, että päätin jakaa sen Kaksikon kuulijoiden kanssa. Ennen kuin jäin kesälomalle, tein hääohjelman, jossa annettiin häävinkkejä kuulijoille. Sitten haastateltiin Kaaoksen ystävät-nimistä yhtyettä, jonka mainoksen sain sähköpostiini. Kiinnostuin heti heistä. Haastattelu oli tarkoitus tehdä netin kautta, mutta netti ei silloin toiminut, niin teimme puhelimen kautta.

Viimeisenä haastattelussa oli Uniklubi. Kuuntelin yhtenä päivänä Uniklubia ja päätin ottaa heidät haastatteluun. Se onnistuikin. Uniklubin Jussi esitteli heidän uuden albumin, jonka nimi on Tulennielijä. Se oli viimeinen musiikkihaastattelu.

 Viimeinen Kaksikko, mikä tuli ulos syntyi aikamoisella vauhdilla. Kerran yhtenä päivänä tajusin, että meillä ei ole ohjelmaa seuraavaksi kerraksi, koska kaikki vakituiset Kaksikon tekijät oli kipeinä paitsi minä. Pyysin uutta avustajaa tekemään Kaksikkoa ja hän suostuikin. Emme silloin tienneet, että vakituinen Kaksikon tekijä lähtisi pois. Emme myöskään sitä, että RadioFinlandia oli myyty. Tämä Kaksikko jäi meidän viimeiseksi. Soitin siinä kaikki biisit, jotka on minulle tärkeitä. Kun suunnittelimme Kaksikon tulevaisuutta, niin meillä piti olla sukunimiasiantuntija haastattelussa, mutta sekin siirrettiin jonkun 3 kertaa, koska avustaja oli kipeänä. Olisin saanut haastatella Teemu Roivaista, mutta äskeisen syyn takia sekin jäi haaveeksi. 

Olen todella harmissani nyt. Toivon, että joku kerta saamme haastattelun tehtyä jossain muualla. Ne teki aika ilkeästi minulle. Eivät ilmoittaneet minulle mitään ennen kuin kysyin sähköpostilla, että miten meidän ohjelman käy. Ensi kerralla vaadin, että minulle pitää tehdä joku sopimus. Seuraavalla kerralla kirjoitan Espanjan kokemuksia. Loppuu tänään tähän.