Kuten otsikko kertoo, minua ei kiinnosta urheilu sen takia, että meillä katsottiin kaikki yleisurheilun mm-kisat ja jalkapallo-ottelut. Aina kun lähiomainen tuli antamaan minulle ruokaa, niin hän pisti aina yleisurheilun päälle. Jouduin katsomaan sivusta, vaikka minua ei kiinnostanut yhtään. Nykyään en seuraa mitään urheilua, koska minua ei yksinkertaisesti mikään urheilu kiinnosta, paitsi olympialaiset ja jääkiekon mm-kisat. Nekin siinä vaiheessa vasta, jos Suomi on loppuottelussa. Eroan suomalaisista miehistä siinä, että minua kiinnostaa kaikki suomalainen tosi-tv, esim. Suomen suurin pudottaja, koko Suomi leipoo, iholla ja sun muut laulukilpailut jotka tulevat televisiosta. Euroviisuja tykkään katsoa.
Eilen kuuntelin taas kerran puhelinlankoja. Siellä joku mies kritisoi sitä, että mihin telkkarista on hävinnyt kaikki tietokilpailut. Olen hänen kanssaan samaa mieltä, mutta tosi-tv on tullut tänne Suomeen koko loppuelämäksi, kunnes maailma loppuu. Minä en voi katsoa amerikkalaista tosi-tv:tä, koska minua ei kiinnosta mitä amerikassa tapahtuu, eikä kukaan lue minulle niitä tekstityksiä. Olen suomalaisen tosi-tv ohjelmien ystävä. Minua ei kiinnosta mikään sarja, esim. salkkarit, eikä kauniit ja rohkeat. Joskus minua kiinnostaisi tietää, mihin suuntaan kauniit ja rohkeat on mennyt. Sitäkin roskaa on tullut vuodesta 1992 lähtien. Täytyy tunnustaa yksi asia. Se on paljon mielenkiintoisempaa, jos joku kertoo jälkeenpäin mitä siellä tapahtuu. Meillä oli mamman kanssa aina salaisuuksia. Salaisuudet oli sitä, että mamma katsoi aina kuolemaansa saakka kauniita ja rohkeita. En tiedä mikä minuun meni, mutta halusin aina tietää, mitä kauniissa ja rohkeissa oli tapahtunut. Mutta se meni valitettavasti siihen, että hoitajat kuulivat aina meidän puhelinkeskustelut ja havaitsivat, että minä nukun levottomasti, ja kertoivat sen sairaanhoitajalle. Yhden kerran kun me meinasimme pelata haluatko miljonääriksi - lautapeliä, hän tuli hakemaan minut keskustelemaan siitä kauniit ja rohkeat asiasta, tietämättä siitä mikä tunti meillä oli alkamassa. Sitä kautta äiti sai tietää asiasta.
Anteeksi, ei ollut tarkoitus puhua sairaanhoitajasta pahaa. Nämä asiat ovat tapahtuneet aikoja sitten. Niitä ei enää muistella. Nyt sillä ei ole mitään väliä enää, kun olen iso poika.
Nyt loppuu tähän tämä blogiteksti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti