Nyt minä kerron koko tarinan uudestaan, mutta älkää ihmetelkö sillä tätä tarinaa olen kertonut jo aiemminkin.
Avustaja! Lähde seuraavasta lauseesta liikkeelle kun kerrot tätä stooria radioon: Tarina menee yksinkertaisuudessaan niin, että olin osallistunut 10.3.2005 Puhelinlangoille. Olin päättänyt, että jos en silloin pääse läpi, niin sitten minä yritän äitienpäiväviikonloppuna Puhelinlangoille uudestaan. Minä pääsin sitten 10. päivä läpi. Sen jälkeen minä rupesin miettimään että miten kummassa minä saisin toiveeni läpi myös äitienpäivänä.
Tässä on hyvä opetus niille, jotka yrittää jatkuvasti lähetykseen: sinne ei aina pääse. Myös niille jotka pääsee aina läpi. Pointtini on siinä, että en silloin oppinut pysyä kaukana Puhelinlangoilta. Olin Puhelinlangoilla jatkuvasti yrittämässä. Eli pitäkää pikkusen aina taukoa jotta uudetkin pääsisivät juttelemaan ja kertomaan omista levytoiveistaan.
Minä päätin kysyä isoäitiä avuksi. Selitin hänelle ohjelman idean. Mamma suostui ehdotukseeni.
Lähetin sitten toiveen mamman puolesta netin kautta. Tämä toive oli silloin yllätys äidille, hän ei tiennyt meidän puuhista mitään. Mamma pääsi lähetykseen. Mamma jutteli toimittajien kanssa ja kertoi tämän laulun olevan minun toiveeni. Äiti ei osannut aavistaakaan mikä yllätys häntä odotti. Yllätys onnistui täydellisesti ja Mussukka purskahti itkuun. Sitä itkua kesti koko biisin ajan.
Paljastetaan lukijoille sekä kuulijoille mistä biisistä on kyse: Il Divon "Mama". Nyt kun mamma on siirtynyt ajassa ikuisuuteen, missä hänen on hyvä olla, minun pitää tunnustaa yksi asia. Aina kun kuuntelin tuon kyseisen nauhan, minulle tuli varsinkin aluksi hyvin surullinen olo, minä jopa itkin, koska mamman lähdöstä on niin vähän aikaa. Mamma kuoli huhtikuussa.
Tämä kappale muistuttaa hänestä. Aina kun minä kuulen kyseisen laulun, niin minulla tulee muistoja mieleen.
Tälläinen kertomus tämän biisin takana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti