sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Kaikki ne kappaleet jotka on soinu radiossa ja vähän muutakin

Nyt mie kerron minkä kappaleen aikana mie olen joutunut odottamaan lähetykseen pääsyä.

Olin noin yhdeksän vuotta vanha ja päätin äidin ehdotuksesta soittaa radioon. Minä sitten soitin. Siskoni kummi kertoi minusta radiokanavan toimittajalle. Toimittaja käski odottaa ja arvaappa mikä oli odotuskappaleena? Scatman John - Scatman. Vaikka tästäkin on paljon aikaa, silti muistan ne kappaleet hyvin. Toimittaja spiikkasi minut pienen ensikertalaisen sisään kello 09:16 "Täällä on seuraava soittaja, hyvää huomenta." Siitä ei tahtonut tulla oikein mitään, minä olin hermostunut ja jännittynyt. Sanoin vähän nauraen, että haluaisin onnitella isää syntymäpäivän johdosta. Toimittaja sanoi, että "Isiä haluaisit onnitella - niinkö?" Sitten olikin aika lopettaa puhelu, siskoni kummi hoputti minua. En muistanut edes sanoa kiitos. Toimittaja sanoi, että varmaankin vastaanottaja tietää kuka oli soittamassa. Hyvää huomenta tälle linjalle ja siirryttiinkin seuraavaan soittajaan.

Muistan myös yhden semmoisenkin kohdan missä minä olen ollut mukana. Sisko soitti radioon koska vanhemmat ei jostain kumman syystä päästäneet minua. Olin vieressä kun sisko onnitteli sukulaista syntymäpäivän johdosta. Arvaappa ottiko päähän?!

Sitten oli siskoni syntymäpäivä, ja päätin edellisenä iltana että soitan huomenna radioon. Taas sama kuvio, äiti selitti miestoimittajalle minusta. Odotuskappaleeni oli Vladimir Vysotskin ja Arja Saijonmaan Ystävän laulu. Kun toimittaja sanoi "Täällä seuraava soittaja, hyvää..." Ei toimittaja ehtinyt edes sanoa "Huomenta!" Kun minä ampaisin heti liikkeelle, ettei alkaisi hirveesti jännittämään. Onnittelin siskoa ja lähetin mammalle terveisiä. Siihen toimittaja sanoi, että "Varmasti meni onnittelut eteenpäin." Sanoin kiitos hei ja lopetin puhelun.

Yhden kauhean radiojutun muistan myös. Olin mammalla ja mamma soitti minun kanssa radioon. Mamma ei tajunnut, että musiikin aikana ei saa lopettaa puhelua. Mamma lopetti ennenkuin musiikki loppui ja se oli hirveä pettymys minulle.

Toisenkin kauhean muiston muistan myös. Meillä oli tappelu siitä, että puhunko minä vai soitetaanko musiikin aikana. Lopulta soitettiin suoraan lähetykseen ja minä jouduin itse sanomaan onnittelut. Minä yritin puhua rauhallisesti, onnittelin äitiä mutta kukaan ei tulkannut sitä toimittajalle. Toimittaja sai melkein oikein selvää, että äitiä varmasti onniteltiin ja seuraava soittaja.

Kun Lasten mehuhetkestä soitettiin minulle, silloin siskoni vastasi puhelimeen ja toimittaja käski meidän odottaa. Odotuskappaleena soi Arja Korisevan Tuulen värit.

Mennään nyt Puhelinlangat-aikaan ja Radio Keski-Suomeen.
Puhelinlangoissa ekalla kerralla soi Marko Haavisto & Poutahaukat Älä tule sittenkään. Ekalla kerralla Suuressa haloossa soi Tapani Kansan Kesän lapsi. Avustaja vastasi puhelimeen ja toimittaja kysyi puhunko minä vai sinä, johon avustaja vastasi että hän voi puhua. Toisella kerralla Puhelinlangoilla soi Juha Vainion Matkalla Pohjoiseen. Silloin äiti vastasi ja selitti sitten että täällä on tämä poika joka kävi Meripäivillä katsomassa. Lyhyitä kysymyksiä että minun olisi helpompi vastata.

Toisella kerralla Suuressa haloossa soi Tarja Lunnaksen Ovi kesään. Radio Keski-Suomessa soi ekan kerran Vesa-Matti Loirin Sydämeeni Joulun teen. Toisella kerralla Radio Keski-Suomessa soi jonkun Virpin Kaksin silmin. Puhelinlangoilla kolmannella kerralla soi Laura Voutilaisen Kaksi karttaa.

Otan ruotsiin yhteyttä taas tammikuussa. Oilioililla on silloin suora lähetys, mutta siitä lisää seuraavassa blogissani.

Ei kommentteja: