lauantai 21. helmikuuta 2009

Arja Koriseva

Minun piti osallistua ensimmäistä kertaa Puhelinlangoille silloisen avustajani kanssa. Tämän tuli tapahtua niin, että minä menen hänen luokseen ja sieltä soittaisimme radioon. Huvittavaa oli, että tämä avustajani soitti, että hänellä on vatsatauti enkä pääsisi hänen luokseen. Tulin kotiin ja itkin kauheasti sitä menetettyä tilaisuutta soittaa Puhelinlangat laulaa ohjelmaan. Lopulta äiti uhrautui soittamaan Puhelinlangoille, mutta silloin emme päässeet läpi. Keksin, että voisin lähettää samaisen toiveen myös netin kautta. Kävin kuuntelemaan lähetystä ja siellä oli silloin vieraana Arja Koriseva. Ensimmäinen tunti meni, niin ettei mitään tapahtunut. Sitten yksi kaksitoistavuotias poika pääsi ohjelmaan toivomaan isänsä lempikappaletta. Kappaleen soidessa tapahtui, jotain mitä en osannut odottaa. Minun siskoni soitti perheen kännykkään, että hänet voisi tulla hakemaan silloisen poikaystävänsä eli nykyisen miehensä luota. Samaan aikaan keittiön lankapuhelin alkoi soida. Äiti sanoi siskolle, että no nyt täällä soi lankapuhelinkin. Äiti vastasi puhelimeen, että Aulikki. Siellä olikin tuottaja Radio-Suomesta, joka sanoi, että olette toivoneet kappaletta. Äiti sanoi, että minä en ole toivonut mitään. Tuottaja sanoi, että Nikke Heikkilä on toivonut. Tavoittaako hänet tästä numerosta? Äiti alkoi selittää, että täällä on neliraajahalvaantunut poika. Hän saattaa jännittää niin paljon, että minun on pakko tulkata. Tuottaja sanoi, että lopetetaan nyt puhelu, että ehdin kertoa juontajalle taustatiedot. Tuottaja ilmoitti, että kolmekymmentäsekuntia aikaa lähetykseen, älkää poistuko linjalta. Äiti lähti juoksemaan semmoista vauhtia, että en ole ikinä kuullut aikaisemmin. Kun isä kuuli etukäteen mistä on kyse hän tuli sanomaan minulle, että nyt ne soittaa sieltä ja äiti puhuu heidän kanssaan parhaillaan. Tämän kuultuani rupesin tärisemään niin, että myös sänky allani alkoi tärisemään. Äiti kuiskasi minulle, että rauhoitu. Eikä voinut paljastaa kuinka kovasti häntä itseään jännitti. Olin miettinyt valmiiksi mitä aion kysyä Arjalta, mutta hässäkässä en muistanut kertoa niitä äidille. Keskustelu Arjan kanssa meni hyvin. Kukaan kuulijoista ei varmaan tiennyt millainen poika langan toisessa päässä oli. Minulle tuli kyllä yksi tuumaustauko, kun kerroin, että olen menossa Helmut Lotin konserttiin ensi viikolla. Vaikka sanoin asiani selvästi, se toimittaja halusi varmistaa mitä puhuin ja kysyi samaa asiaa toiseen kertaan. Jäin vähäksi aikaa ihmettelemään, miksi hän kysyy samaa asiaa uudestaan. Tässä lyhykäisyydessään tämä blogi teksti.

Ei kommentteja: