perjantai 25. syyskuuta 2015

Tv-syksy 2015

Kuten kaikki tietävät, Tv:stä tulee vanhoja ohjelmia kuten Vain elämää, Putous ym. salkkareista puhumattakaan. Muistaako kukaan miten salkkarit alkoi noin 15 vuotta sitten? Nimittäin minä muistan. Se alkoi siitä, että ruumispussissa kannettiin ulos naisen ruumista. Kysymys kuuluikin, että kuka murhasi Tyyne Puustisen. Sitä murhaa ei ole vieläkään selvitetty. Itse katsoin jonkun verran salkkareita, mutta kun ne alkoivat mennä niin hurjaksi ja pelottavaksi niin lopetin salkkarit kesken. Nyt salkkareiden avausjaksossa tänä syksynä selvitettiin miehen murhaa. Minua huvittaa se, että kun alkuperäistä murhamysteeriä ei ole selvitetty, niin monen vuoden jälkeen tulee uusi jota aletaan selvittämään. Saas nähdä, että muistaako kukaan käsikirjoittaja kuinka sarja aikoinaan alkoi. Itse seuraan lähinnä kuulopuheen perusteella kyseistä sarjaa, kun minusta se on ällöttävä katsoa, mutta eiköhän se alkuperäinen murhamysteeri selviä viimeisessä Salkkarit jaksossa kun ne loppuvat kokonaan.

Nyt käsittelyyn putous. Minulla ei ole henkilökohtaista haluakaan katsoa putousta, koska huumori jota siellä viljellään ei sovi minulle, enkä ymmärrä mikä järki siinä ohjelmassa on. Minä tykkään tilannekomiikasta. Jos kenelle tahansa tapahtuu jotain hauskaa, niin se naurattaa minua kaikista eniten. Käsikirjoitettu huumori ei uppoa. En ymmärrä mikä siinä on vikana. Ainut mikä minua nauratti oikeasti oli Putouksen ensimmäisellä kaudella ollut voittajahahmo, Marja Tyrni. Yksi hänen biisi joka oli tehty Patakakkosen tunnariin, en muista tähän hätään sen nimeä, nauratti aidosti. Hyvä että ei ollut juuri silloin ruokaa suussa. Toiselta kaudelta muistan Munamiehen hahmon oikein hyvin. Se oli hellyyttävän hauska. Varsinkin hänen ensimmäinen sinkku oli hellyyttävän hauska. Sen nimi oli Pomppufiilis. Muuten minä en ole putousta katsonut koska se ei naurata minua, ainoastaan ärsyttää.

Nyt käsitellään Vain elämää. Vain elämää sarjan ykköskauden jaksoja en katsonut kokonaan, koska en päässyt siihen oikein mukaan.  Kakkoskaudella minä yritin katsoa sitä, mutta en päässyt silloinkaan mukaan. Vasta kolmannella kaudella minä pääsin oikein mukaan. Se kolmas kausi oli ihan loistava, varsinkin muistan semmoisen hitin kuin Paula Vesala - Sua vasten aina painautuisin, joka on alkuperin Paula Koivuniemen kappale. Se versio oli aivan loistava. Ehkä suurin hitti sillä kaudella oli Elastisen - Naurava kulkuri, joka ei harmita minua yhtään. Päinvastoin se saa minut hyvälle tuulelle. Kun ohjelma oli tullut ulos, se nousi alle viikossa radioiden soittolistalle. Silloin minä pikkuisen ihmettelin tätä hypetystä, että miten voi olla mahdollista että näitä kaikkia Vain elämää jaksoja ei ole edes nähty niin miten voi olla mahdollista että yksi kappale saa semmoisen suosion. Nyt kun neloskausi tuli minä katsoin Vain elämää avausjakson puolittain. Sitten minä yritin mennä nukkumaan niin, että mulla oli tietokonehuoneessa tietokone kovalla, että minä kuulen mitä siellä tapahtuu, mutta siitä ei tullut kertakaikkiaan mitään kun avustaja halusi keskustella minun kanssa. En minä kehdannut sanoa että, "Ole hiljaa. Minä kuuntelen". Näin ollen kolme kappaletta jäi minulta kuulematta, mutta minä kuuntelen ne kohta. Itse asiassa olen kolmannen kappaleen kuunnellut. Saas nähdä käykö Antti Tuiskun Sata salamaa biisille samoin kuten edellisellä kaudella kävi Elastiselle.

Seuraavaksi viimeinen ohjelma käsittelyyn. Sen nimi on voitolla yöhön, jossa idea on lyhykäisyydessään se että seitsemän julkisuuden henkilöä kisailevat erilaisissa haasteissa, jotka voivat olla tankotanssia tai sen välimuoto. Ohjelmasta tekee niin mielenkiintoisen se, että kaikkien pitää opetella viikossa ja sitten esittää suorassa lähetyksessä. Oli sitten esitys harjoiteltu loppuun asti tai sitten ei niin se pitää esittää. Ne seitsemän kilpailijaa ovat Petri Nygård, Viivi Pumpanen, Susanna Koski, Elina Viitanen, Aki Linnanahde, Jukka Rasila ja YleX jälki-istunnon Mäkkäri, joka sai tankotanssihaasteen koska hänet pakotettiin siihen. Jokaisella kilpailijalla on mahdollisuus valita kolmesta haasteesta minkä haasteen kukin ottaa. Jos valintaa ei tehdä kilpailijoiden toimesta, niin sitten asiantuntija joka opettaa kilpailijoita valitsee yhden kilpailijan ja sitten kilpailijan täytyy valita itsensä lisäksi toinen henkilö joka suorittaa haasteen hänen kanssaan yhdessä. Se on semmoinen sarja jota minä seuraan 10 viikkoa. Joka viikko tulee uudet haasteet, kun edellinen on suoritettu. Ohjelmassa pitää joidenkin tehdä seitsemän päivän ajan salaisuustehtävä, eli kukaan ei saa tietää mitä hän joutuu tekemään ennen kuin vasta suorassa lähetyksessä. Siitä kilpailijan on suoriuduttava yksin. Tässä ohjelmassa kukaan ei tipu, vaan se kuka on kerännyt hyväntekeväisyyteen eniten rahaa niin se voittaa koko homman.

Tämmöisiä ohjelmia on alkanut syksyllä, paitsi Putous joka alkaa pikapuoliin.

torstai 3. syyskuuta 2015

Monta asiaa kerralla 2

Nyt minä kerron ensin siitä kuinka päädyin radio Vegaan. Niinkuin kaikki muistavat, sain eräänä tiistai-iltana erikoisen puhelun oudosta numerosta, jossa puhuttiin ruotsia. Säikähdin ja menin kerta kaikkiaan lukkoon. Puhelun lopputuloksena oli se, että minun toivekappale soitettiin silloin. Siitä toivekappaleesta meni kerta kaikkiaan mielenkiinto. Tuli semmoinen paha mieli, kun he eivät ymmärtäneet että haluaisin lähetykseen. He olisivat ymmärtäneet, mutta avustaja ei olisi ymmärtänyt koska siellä puhuttiin ruotsia. Minua hävetti niin paljon kun en osannut varoittaa avustajaa mahdollisesta puhelusta.

Heti seuraavana päivänä soitimme sille avustajalle joka puhuu ruotsia ja selitimme tämän äskeisen jutun hänelle. Silloinen ruotsinkielinen avustaja lupasi hoitaa tätä asiaa, mutta hänellä oli niin kiire että eihän kaikkea voi muistaa ja hän vissiin unohti koko jutun. Kun mitään ei tapahtunut moneen moneen kuukauteen päätin ottaa itse ohjat omiin käsiini ja etsiä tämän nimen netistä ja laittaa hänelle sähköpostia. Oli tarkoitus, että syyskuussa puhutaan, mutta suunnitelmat muuttuivat niin että se puhelu otettiin 25.8. Sovimme ajan milloin hän soittaa meille ja voimme keskustella kaikessa rauhassa siitä, että mitä se aikoo kysyä illalla.

Puhelu sitten tuli. Yllätys olikin melkoinen kun tämä toimittaja osasi suomea. Voin sitten joskus kirjoittaa siitä mitä me puhuttiin, mutta nyt siihen ei riitä aika vaan siirrytään seuraavaan asiaan.

Olen tykästynyt yhteen kappaleeseen, mutta ensin vähän taustaa miksi minä tykkään siitä. Tämä olisi ihan tavallinen rakkauslaulu minun maailmoissa ellei minulle olisi tapahtunut melkein samaa asiaa kuin hänelle, sillä erotuksella että tämä tyttöystävä voi musiikkivideon mukaan hyvin. Olenhan minä kertonut siitä minun kaverista, joka tuli ikään kuin yhtäkkiä minun elämään. Tässä lyhyesti taustaa: Minä tutustuin häneen oikeastaan yhden tapahtuman kautta, jossa hän oli puhumassa. Minä kirjoitin hänelle ja meistä tuli ylimmät ystävät.

Vuonna 2008 hän joutui kriisin keskelle kun kuuluisa Kauhajoen ampuminen tapahtui, hän oli julkisessa työssä. (Välihuomautus; tämä kaikki on julkista tietoa.) Hänen poika sai olla johdattamassa koulukavereita uskoon. Se oli ihmeellinen tapahtuma se. Vuonna 2010 hän oli tulossa jostain työmatkalta, kun hän ajoi kolarin ja menehtyi. Mikä tässä asiassa oli kummallista, minä en osannut häntä surra kuin vasta vuosia myöhemmin.

Sitten tähän kappaleeseen takaisin mistä minä kerroin aikaisemmin. Se kappale on Chris Medina - What are words. Tämä kappale on syntynyt kun hänen tyttöystävänsä on ollut koomassa kun hänkin ajoi autokolarin. Aina kun kuulen sen kyseisen kappaleen jotain minussa tapahtuu. Minä ikään kuin samaistun siihen. Pitää melkein tirauttaa itkua. Tätä täytyy toivoa joskus Puhelinlangoilla. Se sivaltaa omaa elämää niin läheltä kun itsekin on tuntenut jonkun joka on ollut autokolarissa. Yritin etsiä Medinasta tietoa, mutta netissä ei ole muuta kuin että hän on osallistunut American Idolsiin.

Että tämmöistä tällä kertaa. Kirjoittelen joskus sen keskustelun jota me Radio Vegassa puhuimme.

perjantai 5. kesäkuuta 2015

Nostalgianälkää etsimässä

Tämä kummallinen otsikko johtuu siitä, kun minä olen harrastanut nostalgiaohjelmien katsomista YouTubesta. Olemme katsoneet mm. Game Overia, Hugoa ja Speden spelejä. Speden spelit oli aika hauska sarja aikoinaan.  Kun kaikki 2000-luvun kilpailijat oli sovittu, kävikin niin ikävästi että Spede kuoli kesken ohjelman suunnittelun. Alkoi hirvittävä metsästys, että mistä saadaan ohjelmalle juontaja.

Nopealla aikataululla Saija Hakola saatiin kiinni. Hänet muistetaan Ihmeiden tekijät -nimisestä sairaaladraamasarjasta, jossa hänen roolihahmon nimi oli Suvi, joka sai aina epilepsiakohtauksia. Minä muistan sen siitä, kun ennen minä katsoin Ihmeiden tekijöitä. Minä muistan roolihahmon oikein hyvin. Minä pelkäsin aina Ihmeiden tekijöiden loppua, koska loppumusiikki alkoi niin nopeasti. No, se siitä sarjasta ohimennen. Enää tämän jälkeen ei Speden speliä tehty, mikä on ymmärrettävää.

Sitten otetaan käsittelyyn Yllytyshullut, jännitystä tuova ohjelma, jossa kilpailija ei tiennyt mihin hänet on ilmoitettu mukaan. Ohjelman viimisen 10 min minä muistan oikein hyvin. Siinä oli kyseessä semmoinen moottoripyörätemppu, jossa piti hypätä korkealta. Se kilpailija suoritti sen, mutta ensin tempussa kävi niin, että hänen käsi jäi loukkoon moottoripyörän penkin väliin.  Kilpailija jouduttiin viemään ambulanssilla sairaalaan, koska hän oli niin tuskainen. Muistan oikein hyvin kun hän huusi. Se oli dramaattinen loppu sille ohjelmalle. Tämän jälkeen uusia kausia ei enää tehty, koska temput kävivät niin vaaralliseksi.

Sitten otetaan käsittelyyn Game over. Game over oli hyvä sarja aikoinaan. Olen useita kertoja katsonut Game overia nauhalta ja youtubesta. Erään jakson muistan erityisen hyvin, koska siinä oli mukana ulkomaalaisia vieraita. He pääsivät finaaliin. Välierästä eteenpäin selvisi joku poika. Juuri kun tämän pojan suoritus piti alkaa, niin linja meni jostain kumman syystä poikki. Juontaja ja vieraat ihmettelivät, että missä hän on, kunnes aikataulu meni siihen pisteeseen, että oli pakko antaa ulkomaisille vieraille pääpalkinto.  Ohjelman jälkeen tämä poika oli saatu kiinni. Poika oli tietenkin hirveän harmissaan, että tässä kävi nyt näin. Hänelle luvattiin antaa pääpalkinto, kaikki oli taas hyvin. Meille katsojille selvisi pari viikkoa myöhemmin se homma. Jos minä olisin ollut iso poika tuohon aikaan, tai ohjelmaa olisi jatkettu tähän päivään asti, olisin ehdottomasti pyrkinyt sinne vieraaksi ja osallistunut pelaamiseen jollakin tavalla, jos se olisi tapahtunut pääpainikkeella, tai sitten olisin katsonut kun avustaja olisi pelannut. Ohjelma kuitenkin lopetettiin siitä syystä, että Arttu Harkki väsyi ohjelman pitämiseen, eikä sille ollut jatkajaa.
 
Nyt loppuu tähän tämä blogi.

Ps. Yllytyshullun kilpailijalle ei käyny kuinkaan.

torstai 28. toukokuuta 2015

Lukijaennätys

Nyt minä kirjoitan semmosesta aiheesta kuin lukijaennätys. En ole ikinä aikaisemmin katsonut blogin kävijähistoriaa. Tietenkin Suomi oli ykkösenä, mutta erikoisia maita tällä listalla on tietysti USA, sehän tuli hyvänä kakkosena, mutta erikoista on se, että minulla on ollut lukijoita Portugalista ja Intiasta asti! Tästä lähtien miä aion kirjoitttaa suomeks, mutta myös englanniksi, jotta miä saisin kansainvälistä huomiota. :) Kuka ihme on Intiasta asti tutustunut minun blogiin! Toivottavasti miä saan joskus selville, kuka se on. Ei sitä koskaan voi tietää, jos aukeaa kansainvälinen ura :)

Päätän blogitekstin tähän.

Now I'm going to write about my readers. I had never before looked at the visitor history of my blog. Finland was of course number one, but there were also some other countries on this list. Of course the US, which was number two. But the strange thing is that I've had visitors from Portugal and all the way from India! From now on I will continue to write in Finnish, but also in English, to get some international attention. Who in the world would find my blog all the way from India! Hopefully one day I will find out who it was. You never know, maybe this will open up an international career for me :) 

tiistai 26. toukokuuta 2015

Euroviisujen tulokset

Nyt minä aion kirjottaa tämänvuotisen Euroviisujen tulokset kommenttien kera.
Tämänvuotiset euroviisut järjestettiin Itävallassa. Nyt oli Euroviisujen 60. kerta.
Eli juhlavuosi. Suomen karsinnoista selvisi yllätysvoittaja, kun Pertti Kurikan nimipäivät voitti yllättäen minun mielestä. Minä kuvittelin, että teinityttöjen suosikki automaattisesti voittaisi. Tämän Suomen valinnan teki erikoiseksi se, että se ei ollut mikän tavallinen yhtye, vaan bändissä oli kehitysvammaisia. Yhtye oli aiemmin saanut huomiota ulkomaita myöten. Heidän dokumenttielokuvansa voitti palkintoja ulkomailla.
Musiikki oli ihan kauheaa, mutta mie tykkäsin ihmisistä kovin. Valinta oli siitä historiallinen, että mie en muista, että koskaan olisi laulettu arkisista asioista.
Sen lisäksi se oli kaikista lyhyin laulu, mikä Euroviisuissa oli koskaan kuultu. Minä olin Yle Puheen haastattelussa sanonut, että jos Italia ei voita, sitten Suomi voittaa.
Minä pidin melko varmana, että finaalissa ollaan. Mutta yllätys olikin suuri, kun Suomi tippuikin ensimmäisestä semifinaalista pois. Tässä vähän minun teoriaa, miks kävi näin. Ensinnäkin, se olisi pitänyt laulaa englanniksi. Toiseksi, jotku Euroviisumaat eivät ymmärrä eivätkä halua tunnustaa kehitysvammaisuutta. Kolmanneksi, punk on kuollut valtavirran musiikista. Se on ainoastaan suosittu pienissä piireissä.
En saanut tänäkään vuonna kuulla, kuinka selostuskoppi olisi revennyt, jos Suomi olisi voittanut. Ehkä tulevaisuudessa sitten. Euroviisulavalla tehtiin muutakin historiaa, kuin soitettiin punkkia. Puolan edustaja oli pyörätuolissa. Se oli minusta oikein hieno homma, että hän uskalsi näyttää sen toisen puolen koko euroopalle, että tämmöinenkin voi osallistua Euroviisuihin. Hän oli loukkaantunut liikenneonnettomuudessa ja joutuu loppuikänsä olemaan pyörätuolissa.
Ehkä Suomi voisi ottaa oppia. Lähettää sinne jonkun joka on vammainen, cp-vammainen tai mikä muu tahansa. Kehitysvammaisuus tuli hyvin esille tänä vuonna.
Mutta niihin tuloksiin:
Kolmanneksi tuli Italia. Euroviisuissa nähtiin yllätyskakkonen kun Venäjä kiilasi yllättäen kakkoseksi. Venäjä ja Ruotsi oli aika pitkään tasapisteissä, mutta muutama maa antoi sitten Ruotsille enemmän pisteitä ja voittaja oli selvä. Se oli discokappale eli tekno.
Minä en tykännyt siitä ollenkaan sen teknoisuuden takia, koska sitä tulee radiosta niin paljon muutenkin. Tämä Euroviisuvoittaja mahtuu hyvin Suomen radioiden soittolistalle.
Aloin toivoa, että Italia voittaisi. Sehän olisi ollut mielenkiintoista, jos Venäjä olis voittanut, koska silloin Venäjältä olisi loppunut tilat kesken, kun Venäjällä järjestetään jääkiekon mm-kisat.
Toivottavasti euroviisut voittaisi joku muu maa kuin Ruotsi ensi vuonna.
Tähän tämä blogi loppuu tällä kertaa.

lauantai 2. toukokuuta 2015

Tangokuninkaallisista

Nyt minä kerron kuka on minun suosikki kautta aikojen, mutta ensin vähän tangokuninkaista tietoa. 80-luvulla he olivat omanaikaisia tähtiä, jotka ovat jääneet unholaan, paitsi Arja Koriseva.

Aloitetaan minun muistamiset vuodesta 95. Vuonna 95 valittiin ruotsinsuomalainen Jari Sillanpää tangokuninkaaksi ja loppu on historiaa. Hänen suosionsa ei lopu ikinä. Hän on osallistunut Euroviisuihin ym. tämmöisiin ohjelmiin kuten Vain elämää, joka toi hänelle vielä suuremman suosion kuin mitä tähän asti on ollut. Hänen kanssaan kanssaan kruunun sai silloin Marita Taavitsainen, joka on toiminut mm. viedotreffit - ohjelman juontajana. Hän on jäänyt Jari Sillanpään varjoon viime vuosina, vaikka hän voitti Syksyn sävelet.

Vuonna 96 voitti semmoinen henkilö kuin Tomi Markkola. Hänestä ei ole kuulunut mitään viime vuosina. Hänen kanssaan voitti silloin Saija Varjus, mutta hän on vetäytynyt julkisuudesta sairauden takia, joka on ihan ymmärrettävää. Jossain vaiheessa voitti semmoinen henkilö kuin Marko Mauruksela. Hänestä ei ole kuulunut mitään.

Viimiset kaksi vuotta minä muistan oikein hyvin. Blogissa on ollut kirjoitus siitä, että 2013 vuonna tankokuninkaan puoliso voitti naisten sarjan ja tämä tangokuningas on nykyään oopperalaulaja, joka on voittanut aikaisemmin tangokuninkuuden. Miesten sarjan voitti silloin vuonna 2013 Iskelmäyhtyeen rumpali, joka on nykyään siinä yhtyeessä laulaja.

Miesten sarjan voitti vuonna 2014 semmoinen henkilö kuin Teemu Roivainen. En ollut aikaisemmin hänen tuotantoonsa tutustunut. Minä ajattelin ensisinkun perusteella, että taas tulee jotain iskelmää, mutta yllätys olikin suuri kun tutustuin hänen tuotantoonsa silloin kun hän oli puhelinlangoilla vieraana kun olin siellä, niin hän on julkaissut musikaalisen levyn, joka ei sisälläkään tangoja paitsi yhden. Muuten se levy on täyttä kultaa minun mielestä. Hän on kansainvälinen vientituote. Hän sopisi hyvin kansainvälisille areenoille. Siltä levyltä löytyy kaikki minun suosikit, joista minä tykkään. Minusta oli oikein kivaa tutustua häneen. Hänen kanssaan oli kiva jutella. Hän osasi ottaa kuulijat huomioon kun hän jutteli soittajien kanssa.

Hänen toinen sinkkunsa on aivan mahtava. Minä tykkään radioiden ensi soittohetkistä, mutta tämän kappaleen ensi soitto meni minulta täysin ohi, kun yöradion juontaja tuli vaihtamaan paikkaa puhelinlankojen juontajan kanssa. Sen mitä minä kuulin siitä sinkusta niin se oli aivan upea. Kerrankin minä sain olla todistamassa sitä hetkeä, mitä kukaan muu ei ole kuullut. Minä olin ensimmäinen joka kuuli sen. Kun minä kuuntelin sitä Youtubesta, niin se oli aivan upea. Saa nähdä aukeaako hänelle kansainvälinen ura. Ainakin minä uskon siihen vakaasti että se aukeaa. Hän on kansainvälinen vientituote, koska tangomarkkinat ei tiennyt siitä yhtään mitään ennen kuin vasta nyt kun hän osallistui siihen kisaan. Minusta tuli kertaheitolla hänen musikaalien fani. Tangoista en tykkää juurikaan.

Että semmoinen blogi tällä kertaa.

perjantai 1. toukokuuta 2015

Erikoinen puhelu

Nyt minä kerron erikoisesta puhelusta jonka sain tiistaina. Kuten kaikki muistavat, soitin radio Vegaan. Luulimme, että emme pääsisi läpi, koska puhelua ei tullut silloin. No, meni viikko niin puhelin soi ja kyseessä oli outo numero. Avustaja vastasi ja yllätyksien yllätys, se mitä olin vähiten toivonut, ne soitti sieltä.

Hetkeksi meillä meni sormi suuhun, että mitä ihmettä teemme koska avustaja ei osaa ruotsia. Minä menin ihan lukkoon koska olin niin paniikissa ja toivoin että toimittaja osaisi edes hiukan suomea jotta saan sanottua asiani. Puhelun jälkeen minulle tuli asiasta niin paha mieli, koska en tiennyt että he soittavat viikkoa myöhemmin. Kaiken tämän jälkeen me teimme sillä lailla, että avustaja soittaa tai laittaa sähköpostia asian tiimoilta sille toimittajalle, ja selittää koko sekasotkun. Pitää laittaa se numero avustajalle, että hän voi soittaa sinne ja sopii uuden ajan milloin se haastattelu tehdään. Mitä tästä opimme? En ikinä soita ruotsinkieliseen radioon minun puhelimesta, koska minun numero näkyi heille.

Seuraava operaatio on pikkuisen helpompi. Aion osallistua nimittäin Sävel on vapaa - ohjelmaan. Toivon silloin Memory-nimistä kappaletta, joka on Cats-musikaalissa siksi että se on hieno biisi. Minulla oli se cdllä, mutta ei ole enää erinäisistä syistä johtuen. Toivottavasti pääsen nyt läpi Sävel on vapaassa. Katsotaan miten minun käy.