Keuhkokuumeesta

Nyt kerron mikä minua vaivasi 2vuotta sitten. Nimittäin keuhkokuume. Mikä tapahtuma johti siihen, niin en tahdo kertoa sitä yksityisyydestä johtuen.

Menin keskussairaalaan, jossa todettiin se. Minulle laitettiin tippa suoneen. Kotisairaanhoitaja kävi tiputtamassa antibiootin. Kauhun hetkiä miä koin kun minä menin toisen kerran sairaalaan. Sinne tuli alkoholisoitunut mies, joka oli satuttanut päänsä. Kun häntä ruvettiin ompelemaan, niin hän päättikin että hän ei odota lääkäriä. Jonkun aikaa hoitajat sai suostutella eikä sekään auttanut. Hän lähti niine hyvineen pois, eikä tullut takaisin. Minun siellä oloaikana. Lääkäri ei ehtinyt tutkia sitä haavaa, eikä varsinkaan ommella. Olisi hauska tietää mitä sille potilaalle kuuluu tänään?

Tilanne oli sen verran uhkaava, että minua rupesi pelottamaan. Onneksi siitä selvittii säikähdyksellä. Potilas joutui itse allekirjoittamaan todistuksen, kun hän kieltäytyi hoidosta. Hoitajat sairaalassa sanoikin, että kohta se tulee takaisin. Ei kumminkaan tullut. Mitä minä olin siellä, koko yön. Vasta aamulla minä päääsin pois sieltä.

Että tämmöinen kirjoitus tällä kertaa :)

Ylex muuttui aika paljon

Niin kuin kerroin teille aikaisemmin blogissani, ylex-iltapäivä loppui siihen kun naisjuontaja jäi äitiyslomalle. Tilalle tuli ylex:n jälki-istunto. Sitä juontaa nykyään kaksi miestä, joista toinen on se kenet tapasin elokuussa 2012 ja toisen juontajan näin vain ohimennen mutta en jutellut hänen kanssa. Hän oli juontamassa ylex iltoja klo.19-22. En ollut kuullutkaan ylex iltapäivän loppumisesta, kunnes kuuntelin "parasta ennen" ohjelmaa. Kuuntelin sitä seuraavana päivänä. Menin heti kuuntelemaan kun kuulin siitä. Oli se aika koskettavaa, kun siinä elämäntilanteessa missä itse olin, niin toinenkin radioihminen kenet tunsin hyvin lähti pois. Itse kärsin sellasta haikeutta, kun minulta oli lähtemässä henk.koht avustaja pois omien asioidensa takia. Hän ei ollut sillon lähtenyt, mutta koin silloin jo pientä haikeutta. Hyvä että en itse alkanut itkeä radion tässä päässä. Kuten sanoin, tilalle tuli uusi kilpailu joka on liian vaikea minulle, ja liian nopeatempoinen. Mutta ylex tietokilpailua muistelen kaiholla.

Olen alkanut lukea Seikkailu-sarjaa rex veritaksen innoittamana. Kisassa kävi niin, että ylex:n silloinen naisjuontaja oli tehnyt kysymykset, jotka koskivat seikkailu aihetta. Kun ne tuli seikkailusarjan kysymyksen kohdalle, tämä naisjuontaja ei muistanut että mikä on oikea vastaus. Kisa jouduttiin ratkaisemaan kerrasta poikki menetelmällä. Muistan myös hyvin, että kuinka hauskaa minulla oli silloin radion tässä päässä. Sen lisäksi olin yllättynyt miten hyviä ne ovat laulamaan kun ne julkaisivat #joulusinkun viime vuonna. Olisin varmasti soittanut lähetykseen tai laittanut sähköpostia hänelle, jos olisin tienyt että hän lopettaa. Kaveri ihmettelikin, että eikö minulle ole löytynyt sopivia kisoja. Olisi minulle löytynyt, mutta en halunnut osallistua siihen, koska ne kisat tulisivat aamulla eikä silloin kun avustaja on töissä. Mun mielestä jälki-istunto on hyvä ohjelma siinä mielessä, että ei koskaan tiedä mitä tapahtuu. Ylex iltapäivällä oli tietynlainen runko jota se noudatti, nyt runko on otettu melkein kokonaan pois, eikä tiedä koskaan mitä tapahtuu. Esimerkiksi kerran he soittivat kesken ohjelman Keski-Suomeen yhteen vaateliikkeeseen ja kysyivät onko se enää hengissä. Olihan se, vastasi nainen. Nainen oli hämmästynyt, kun radiosta soitettiin.

Minulla on ikävä ylex iltapäivää, vaikka tykkään tästäkin ohjelmasta ihan hirveästi. Mutta kaikenhan pitää uudistua. Lähinnä minä olin surullinen sen viimeisen ohjelman jälkeen kahdesta asiasta. Siitä kun naisjuontaja kävi itkemään kesken ohjelman koska hänellä oli haikea fiilis, ja siitä olin surullinen kun rex veritas loppui. Tilalle tuli yhdyssananmuodostuskilpailu, jossa pitää mahdollisimman nopeasti saada sanoja kasaan, muuten häviää koko pelin. Siinä ei auta vaikka kuinka olisi valmistautunut harjoittelemalla. Olen suunnitellut seuraavaa; Silloin kun minä täytän 30v, menisin johonkin radiolähetykseen juhlimaan sitä, vaikka sitten ylex:lle.

Saas nähdä miten äijän käy.

Mikä miehissä ärsyttää

Minua ärsyttää suomalaisissa miehissä sellainen asia, että minkä ihmeen takia pitää olla hattu päässä sisällä. Vaikka olenkin itse mies, en voisi ikinä ymmärtää sitä. Enkä voi ymmärtää jalkapallon MM-kisoja, mitä mielenkiintoista on siinä, että kun Suomi ei edes pelaa. Sitä en voi ymmärtää, enkä myöskään sitä mitä kiinnostavaa on siinä että joku on kiinnostunut autourheilusta. Minua ärsyttää suomalaisissa miehissä myös se, että ollaan niin oikeassa sen asian kanssa eikä edes tarkisteta onko se asia niin. Kuvitellaan että mies tietää kaikesta kaiken. Kyllä naisetkin tietää autourheilusta ja muista miehisistä lajeista. En voi ymmärtää myöskään sitä mikä kiinnostaa politiikassa kun isot miehet haastavat riitaa, enkä sitä voi ymmärtää minkä takia kaikessa ei kysytä naiselta, vaan tehdään miten itse halutaan. En voi ymmärtää myöskään sitä, minkä takia pitää ottaa vessalukemista. Minkä takia sitä pitää vessassa istua ja lukea kirjaa samalla? Että minä olen toista mieltä, ei kaikki miehet ole kiinnostuneita autourheilusta tai jalkapallosta. Mistä asiasta tahansa kenen kanssa tulee keskustelua niin minä olen valmis keskustelemaan ihan kenen kanssa vaan vaikka en ole asiasta ihan samaa mieltä. Kohta minä kirjoitan uuden login.

Ihmettely

Tälläkertaa minua ihmetyttää eräs asia. Nimittäin tänä Juhannuksena minä päätin olla täällä, aion jatkossakin olla täällä. Valtakunnalliset Juhannus juhlat on Keski- Suomessa, niitä voi katsoa netissäkin. En tarkoituksella halua sanoa instanssin nimeä. Minua kiinnostaa lähinnä nuorisojuhlat yms. kaikki muut tapahtumat mitä sieltä tulee. Suutuin eilen niin kauheasti kun yritin katsoa keskiviikon nuorisojuhlaa jälkikäteen. Menin nettisivuille kaskummaa nettiarkistosta oli tullut myös maksullinen. Suutuin niin kauheasti. Kyllä minä sen ymmärrän näin isoja Juhannusjuhlia ei tehdä mitenkään ilmaiseksi. Pitääkö kaikesta maksaa ulkopuolisen katsojan? Summa oli huomattava ei se mitenkään iso ollut, siinä kahdenkympin paikkeilla. Suutuin niin hirveästi, että meinasin alkaa itkemään. Silloin päätin että minä en katso juhannusjuhlia ollenkaan. Lähiomainen osti minulle nettipassin. Olen päättänyt seuraavaa, aina kun ei ole mitää tekemistä varsinkaan silloin jos avustaja ei ole paikalla, elän tämänvuotisen Juhannuksen uudestaan.
Nytten minulle tuli kauhea kiire, mutta huomenna minä kirjoitan siitä mitä en voi miehissä ymmärtää!

Erittäin mielenkiintoinen tilanne

Kuten otsikko kertoo, elän erittäin mielenkiintoista tilannetta huomenna. Olen nimittäin käynyt yhdessä toisessa paikassa uimassa urheiluhierojan kanssa, mutta nyt tehään semmoinen poikkeus, että ainakin tämä kesä vietetään uudessa uimahallissa. On ennen käytetty vastavirtakonetta sun muita tekniikoita, kuten sukelluksia. Sukellukset jäivät aikoja sitten pois, koska mulla meni henkeen vettä. Olin aivan tukossa sen uimareissun jälkeen. Käytettiin vastavirtakonetta aika paljon sen tilalla. Mutta kuitenkin on niin, että uuteen uimahalliin ei ole hankittu semmoista konetta. Ellei sitten mennä hieromasuihkuun, ja käytetä sitä ikäänkuin vastavirtana. Olen erittäin hämmentynyt siitä, että yleensä olen tottunut näkemään uimaopettajan märkäpuvussa, mutta kuitenkin vesi oli niin lämmintä, että näin hänet ihan tavallisessa uimapuvussa. En voi ymmärtää, mitä ihminen tekee märkäpuku päällä uimahallissa, mutta kai hänellä oli omat syynsä. Olen erittäin innoissani tästä kuitenkin, että paikka vaihtuu, ja silloin pääsee kokeilemaan uusia juttuja. Minä pelkäsin hirveästi tänään, kun minulla on pieni haava, että alkaako se vuotamaan kesken kaiken. Ei alkanut edes silloinkaan, kun tulin altaasta pois. Joten voin turvallisin mielin mennä uimaan.

Että tämmöistä täällä. Viikonloppuna minä kirjoitan, kuinka löysin spotifyn taas.

Kuinka vaikea on saada ihmisiä kiinni

Nyt kerron hyvin varovasti kuinka törmäsin viime viikolla yhteen ongelmaan. Minun pitkäaikanen henkilö / ystävä oli lähdössä pois tarkemmin sanottuna eläkkeelle. Hänen tilalle piti saada uusi henkilö, kun kävin eräässä virastossa hoitamassa yhden asian se virkailija ei tiennyt sitä asiaa. Hän siirti sen henkilölle, joka olisi tiennyt asiasta. Hän laittoi tietokoneelle pyynnön, että tämä henkilö soittaisi klo 12.00. Aamulla kun minä katsoin puhelinta tämä henkilö oli soittanut aikaisin aamulla. Minullahan on CP-vamma enkä pysty vastaamaan puhelimeen ennenkuin avustaja tulee. Soitin siihen numeroon, se menikin automaattiin. Joka sanoi, että jos olet jättänyt soittopyynnön sinulle soitetaan. Ei auttanut muu kuin soittaa viraston palvelunumeroon ja jättää sitä kautta soittopyyntö. Hetken päästä sieltä soitettiin ja se olikin mennyt jostain syystä lapsi / perhepuolelle, sitten piti siirtää puhelu oikealle henkilölle. Kuitenkin lopputulos oli se, että tällä alueella ei ole yhtään kuka voisi ottaa minut asiakkaaksi. Kuitenkin heitin kysymyksen ilmaan, johon tämä henkilö ei osannut vastata. Hän lupasi jättää soittopyynnön asiasta. Henkilökohtainen avustaja sanoi taas, että soittakaa klo 12.00 jälkeen. Seuraava aamu kun tuli, oli tullut klo 11.05 puhelu kyseisestä virastosta. Onneksi oli tullut tekstiviesti, että soittakaa tähän numeroon. En voi ymmärtää eikö ne välitä ihmisistä tai sitten on käynyt niin, että kaksi kyseistä henkilöä on unohtanut laittaa tietokoneelle uudestaan ylös kyseisen ajan. Tai sitten soittavat silloin kun heitä huvittaa. Ei edes katsota kyseistä kelloaikaa. Onneksi saatiin asiat hoidettua. Nyt ei tarvi asioida kyseisen viraston kanssa ainakaan vuoteen.

Että tämmöinen seikkailu minulla oli virastomaailmassa.

Puhelinlankojen jatkoa

Niinkuin äsken kirjoituksesta huomasit, että minä olen aika kova puhelinlankojen fani. Minusta puhelinlangoissa parasta on se, kun ei tiedä koskaan mitä ne ihmiset on toivonut.
Kaikkein parhaimmat puhelinlangat ovat silloin, kun siellä ei ole vierasta. Silloin ei voi koskaan tietää mitä ihmiset toivoo. Arvatenkin lähetys koostuu silloin kun on vieras paikalla kolmesta hänen kappaleesta.

Nyt minä kerron teille salaisuuden.

Aina kun toimittajat yrittää lopettaa minun kanssa puhelua, niin minä pitkitän. Koska olen huomannut heidän asenteensa minua kohtaan. Ainut on jos on oikeesti kiire, eikä ne halua jutella minun kanssa pidempään. Monesti on käynyt niin, että soittajalla on niin paljon asiaa ettei toimittajat ole kehdanneet keskeyttää hänen juttuja. Tosin viime aikoina en ole pitkittänyt puhelua niin paljon, koska ne toimittajat ovat halunneet tietää minusta asioita. Eikä pelkästään mitä minä haluan kuulla. Se on minusta oikein, että he haluavat tietää. Muutakin kuin sen verran mitä kuluu....

Tarkoitus ei ollut syyllistää ketään. Tämä oli minun mielipide. Suomenmaassa on mielipiteet sallittuja.

Perjantaina aion toivoa Venezuelaa sekä ruotsalaista ysäriä. Älkää luulko että minä aion toivoa discoa vaan hempeää rakkauslaulua. Jota minä olen toivonut aiemmin Yle X:ltä. Se ei mennyt nauhalle.

Anteeksi tosiaan blogin tekstin alkuosasta.