Nyt kerron siitä mistä kaikki alkoi. Ensimmäinen tapahtui Radio Novassa. Radio Novassa alkaa 6.6. semmoinen ohjelmaosio kuin reportoija, jossa käsitellään ympäri Suomea tapahtuvia puheenaiheita sekä mm. tutustustaan henkilöön itseensä. Henkilö kokoaa joka viikko puheenaiheen, joka häntä kiinnostaa, siitä mitä asustamallaan paikkakunnalla tapahtuu. Katsotaan miten minun käy kokeiluraportin suhteen, tuleeko minusta koko kesän reportoija.
Toinen radiojuttu tapahtui samana päivänä kuin Radio Nova. Olin päättänyt yllättää parhaan kaverin siskon Englannissa Oiliolin avustuksella. Etukäteen minua jännitti se, onko kaveri paikalla - Olihan se onneksi! Arvasi tietenkin kappaleen, minkä minä olin etukäteen valinnut. Siitä tuli enimmäkseen minun kyselykausi, että minä haastattelin kaveria. Minulla oli niin vauhti päällä etten antanut kaverin puhua loppuun. Lopulta Oili joutui keskeyttää meidät. Se toinen toivekappale oli Finlandersin Oikeesti.
Kolmas radiojuttu tapahtui minulle eilen. Olin lähettänyt taas kerran Puhelinlangoille toiveen. En uskonut pääseväni läpi. Kuuntelin lähetystä kaikessa rauhassa, kunnes viittä vaille kahdeksan soi puhelin. Puhelu oli sen takia hämmentävä, että yleensä Puhelinlankojen tuottaja soittaa samasta huoneesta missä he tekevät lähetystä biisin aikana. Nyt tuotanto soitti edellisen puhelun aikana lasin takaa. Minä olin hämmästyksen ja paniikin tilassa yht'aikaa. Miten tämä voi olla mahdollista, että tuottaja soittaa edellisen puhelun aikana? Avustajani vastasi puhelimeen. Ensin hän kertoi minusta sille naiselle. Kun se lähetys alkoi minun osalta, en ollut toipunut edeltäneestä tilasta. Yleensä mie keskustelen pitkään toimittajien kanssa, joten kysyin avustajalta, kun me odotettiin ennen minun osuuden lähetyksen alkua aikataulut, etten puhu liikaa ohi uutisten. Siellä oli vieraana Iskelmä Finlandian ehdokas. Se mikä oli huvittavaa, kun toimittaja kysyi minun toivekappaleen nimen ja miksi haluan kuulla kappaleen, minä sanoin, että siinä on ikään kuin hengelliset sanat. Siinä oli muutama sekunti aivan hiljaista, niin hiljaista, että me luultiin puhelun menneen poikki. Ne vissii hämmenty, kun joku toi hengelliset asiat valtakunnalliseen radioon. Sitten oli aika laittaa minun toivekappale soimaan, joka oli Joan Osborne - One of us. Se kappale jäi minun osalta kesken kun uutiset alkoivat.
Seuraavan kerran puolen vuoden päästä taas eli marraskuussa kun Puhelinlangoilla on se karenssi. Että tämmöiset seikkailut. Kirjotan myöhemmin lisää :)
Ps. Sitä mie ihmettelen miksi tuottaja ottaa semmoisen kappaleen lähetykseen, joka jää kesken. Mie korjaan asian jos pystyn Radio Deissä kun menen sinne haastatteluun.
lauantai 28. toukokuuta 2011
sunnuntai 17. huhtikuuta 2011
Ambulanssi sai vihdoin keikkaa asunnosta 17
Kuukausia sitten sairastuin todella pahaan flunssaan. Vastaavaa en ole kokenut sitten elokuun 2004. Ensin se alkoi ihan pienestä nuhasta ja kukku kivusta. Sitten se vain kasvoi ja voimistui. Lopulta flunssa oli niin suuri, että yskin kaksi tuntia tauotta putkeen ja kuume oli korkealla. Lopulta mun oli pakko lähteä sairaalaan.
Muuten oisin varmaan kuollu tänne kotiin. Onneksi äiti oli silloin täällä. Minua on jälkeenpäin naurattanut tapahtunut, koska täältä vanhusten talosta lähtee yleensä ikäihminen ambulanssin kyytiin. Tällä kerralla kyytiin nousi talon nuorin asukas.
Kohtelu sairaaloissa oli aika erilaista. Toisessa minut otettiin kiltisti vastaan. Toisessa kohteliasuus oli nollatasossa. En halua mennä yksityiskohtiin sen enempää.
Nyt tulee kritiikkiä. Miten semmonen lääkäri voi olla täällä töissä, joka ei osaa kunnolla suomea. Minä en ymmärrä. Luulisi että hänen tulisi mennä ensin suomenkielenkurssille, ennenkuin saa työpaikan.
Muuten oisin varmaan kuollu tänne kotiin. Onneksi äiti oli silloin täällä. Minua on jälkeenpäin naurattanut tapahtunut, koska täältä vanhusten talosta lähtee yleensä ikäihminen ambulanssin kyytiin. Tällä kerralla kyytiin nousi talon nuorin asukas.
Kohtelu sairaaloissa oli aika erilaista. Toisessa minut otettiin kiltisti vastaan. Toisessa kohteliasuus oli nollatasossa. En halua mennä yksityiskohtiin sen enempää.
Nyt tulee kritiikkiä. Miten semmonen lääkäri voi olla täällä töissä, joka ei osaa kunnolla suomea. Minä en ymmärrä. Luulisi että hänen tulisi mennä ensin suomenkielenkurssille, ennenkuin saa työpaikan.
Suunnitelmat ovat jäissä.
Nyt kerron mitä minun Norjanreissu ja kirjaprojektille kuuluu.
Aloitan Norjan reissusta. Hakemukset tehtiin ja lähetettiin Norjaan. Mitään ei kuulunut. Rupesimme selvittämään asiaa ja selvisi, että se leiri mihin mun piti mennä järjestetäänkin vasta vuonna 2012. Olin tosi turhautunut, koska tein hakemuksen aivan turhaan. Aion hakea kesän 2012 leirille Norjaan. Saas nähä kelpaako vanhat hakemukset vai pitääkö taas täyttää uudet laput.
Leirillä majoitetaan kaksi eri maalaista samaan huoneeseen, jotta he tutustuisivat paremmin toisiinsa. Aion rikkoa tätä sääntöä. Tiedän mitä se yhteismajoitus on. Olenhan ollut yötä ennenkin samassa huoneessa toisten kanssa. Aion selittää heille viime kesän matkasta, jolla jouduin ikäänkuin yhtäkkiä kimppamajoitukseen ja nukkumaan toisten kanssa. Se oli tosi levoton yö. Saa nähä meneekö perusteluni ulkomaalaisille perille. Olen varautunut siihen, ettei ne ymmärrä minua ja alkavat väittää vastaan, että kaikki nukkuu jaetussa huoneessa.
Silloin otan väsytys tekniikan käyttöön. Valvon niin pitkään, kun on mahdollista. Menen nukkumaan vasta, kun minua väsyttää oikeesti. Minä en suostu nukkumaan pakottamalla. Muuten minusta tulee kiukkuinen, jos minut pakotetaan nukkumaan. Mua jännittää aina nukkua samassa huoneessa muiden kanssa. Se näkyy niin, että alan tahtomattani nauramaan ja sitten kukaan ei saa nukuttua. Tästä johtuen toivon, että saan yksityisen huoneen.
Yhdessä blogissa olen maininnut kirja projektistani. Lupasin kirjoittaa luvun yhden kaverin kirjaan. Niinhän minä sitten tein. Olette varmaan lukeneet blogistani.
Tämä kaverini oli tulossa puhujamatkalta ja ajoi kolarin toisen auton kanssa ja kuoli.
Minun piti mennä radiohaastatteluun tämän kaverini kanssa, jossa puffattaisiin hänen uutta kirjaansa. Tämän peruuntuminen oli kova takaisku minulle.
Aloitan Norjan reissusta. Hakemukset tehtiin ja lähetettiin Norjaan. Mitään ei kuulunut. Rupesimme selvittämään asiaa ja selvisi, että se leiri mihin mun piti mennä järjestetäänkin vasta vuonna 2012. Olin tosi turhautunut, koska tein hakemuksen aivan turhaan. Aion hakea kesän 2012 leirille Norjaan. Saas nähä kelpaako vanhat hakemukset vai pitääkö taas täyttää uudet laput.
Leirillä majoitetaan kaksi eri maalaista samaan huoneeseen, jotta he tutustuisivat paremmin toisiinsa. Aion rikkoa tätä sääntöä. Tiedän mitä se yhteismajoitus on. Olenhan ollut yötä ennenkin samassa huoneessa toisten kanssa. Aion selittää heille viime kesän matkasta, jolla jouduin ikäänkuin yhtäkkiä kimppamajoitukseen ja nukkumaan toisten kanssa. Se oli tosi levoton yö. Saa nähä meneekö perusteluni ulkomaalaisille perille. Olen varautunut siihen, ettei ne ymmärrä minua ja alkavat väittää vastaan, että kaikki nukkuu jaetussa huoneessa.
Silloin otan väsytys tekniikan käyttöön. Valvon niin pitkään, kun on mahdollista. Menen nukkumaan vasta, kun minua väsyttää oikeesti. Minä en suostu nukkumaan pakottamalla. Muuten minusta tulee kiukkuinen, jos minut pakotetaan nukkumaan. Mua jännittää aina nukkua samassa huoneessa muiden kanssa. Se näkyy niin, että alan tahtomattani nauramaan ja sitten kukaan ei saa nukuttua. Tästä johtuen toivon, että saan yksityisen huoneen.
Yhdessä blogissa olen maininnut kirja projektistani. Lupasin kirjoittaa luvun yhden kaverin kirjaan. Niinhän minä sitten tein. Olette varmaan lukeneet blogistani.
Tämä kaverini oli tulossa puhujamatkalta ja ajoi kolarin toisen auton kanssa ja kuoli.
Minun piti mennä radiohaastatteluun tämän kaverini kanssa, jossa puffattaisiin hänen uutta kirjaansa. Tämän peruuntuminen oli kova takaisku minulle.
perjantai 4. maaliskuuta 2011
Muutin mieleni.
Osallistuinkin Puhelinlangat laulaa ohjelmaan, koska sukunimeäni ei tullut esille Kadonneen levyn metsästäjissä. Toivekappaleeni on Mari Rantasilan Näkemiin Rakkaani, koska sitä ei oo soitettu lähes kahteen vuoteen radiossa. Voisi kuvitella, että siinä on hengellistä sanomaa sanoituksissa. Saas nähä miten äijien käy. Kirjoitan myöhemmin lisää.
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
Kadonneen levyn metsästys pettymys.
Olin päättänyt viime viikolla, jos Puhelinlangoilla ei tärppää, niin kokeilen Kadonneen Levyn Metsästäjiä. Se tulee Radio Suomesta joka toinen sunnuntai. Laitoin sinne viestiä perjantaina tasan kello kakskytyks.
Olin myös päättänyt, jos pääsen läpi KLM:ssä niin pidän neljän kuukauden tauon Puhelinlangoilta. Nyt kuitenkin kävi niin hassusti, että ne ei ehtineet soittaa minulle. Ne soittivat mun toive biisin melkein kokonaan, mutta uutiset leikkasivat lopun pois.
Olen tässä pohdiskellut tätä suurta pettymystä ja tullut seuraavaan tulokseen. Kukaan ei muista minua tai tiedä minusta yhtään mitään. Voin siis lähettää toiveen Puhelinlangoille kahden viikon päästä.
Olen päättänyt seuraavaa. Enään en osallistu KAdonneen Levyn Metsästäjiin. Puhlareihin osallistun kahden viikon päästä, koska kukaan ei muista minun toivetta tältä sunnuntailta. Jos osallistuisin seuraavan viikon Puhelinlankoihin, joku voisi vielä muistaa minut. Lähinnä tarkoitan niitä ihmiseä jotka kuuntelee molempia ohjelmia en Puhelinlankojen tuottajia.
Jos Puhelinlankojen tuottaja soittaa minulle ensi perjantaina, niin sitten osallistun ohjelmaan. Niin voi käydä, koska ne joskus soittavat niille keiden toive ei pääse läpi niin seuraavana perjantaina. Minullahan oli toive vetämässä viime perjantaina.
Sen Titanic toiveen otan uudestaan toivelistalleni, koska se jäi kesken. En ala puolikasta nauhottamaan. Tämmöinen hyvin hyvin hyvin surullinen blogi tälläkertaa.
Olin myös päättänyt, jos pääsen läpi KLM:ssä niin pidän neljän kuukauden tauon Puhelinlangoilta. Nyt kuitenkin kävi niin hassusti, että ne ei ehtineet soittaa minulle. Ne soittivat mun toive biisin melkein kokonaan, mutta uutiset leikkasivat lopun pois.
Olen tässä pohdiskellut tätä suurta pettymystä ja tullut seuraavaan tulokseen. Kukaan ei muista minua tai tiedä minusta yhtään mitään. Voin siis lähettää toiveen Puhelinlangoille kahden viikon päästä.
Olen päättänyt seuraavaa. Enään en osallistu KAdonneen Levyn Metsästäjiin. Puhlareihin osallistun kahden viikon päästä, koska kukaan ei muista minun toivetta tältä sunnuntailta. Jos osallistuisin seuraavan viikon Puhelinlankoihin, joku voisi vielä muistaa minut. Lähinnä tarkoitan niitä ihmiseä jotka kuuntelee molempia ohjelmia en Puhelinlankojen tuottajia.
Jos Puhelinlankojen tuottaja soittaa minulle ensi perjantaina, niin sitten osallistun ohjelmaan. Niin voi käydä, koska ne joskus soittavat niille keiden toive ei pääse läpi niin seuraavana perjantaina. Minullahan oli toive vetämässä viime perjantaina.
Sen Titanic toiveen otan uudestaan toivelistalleni, koska se jäi kesken. En ala puolikasta nauhottamaan. Tämmöinen hyvin hyvin hyvin surullinen blogi tälläkertaa.
keskiviikko 26. tammikuuta 2011
Harvinaisen version perustelut Puhelinlangoille
Taas minä löysin Ylen tietokannoista sellaisen version, että tämä voisi peitota sen alkuperäisen.
Tämän kyseisen kappaleen alkuperäisversio oli minun ensimmäisen Puhelinlangat laulaa -lähetyksen toiveena vuonna 2004.
Kun miä löysin tämän version, niin ihastuin siihen oikein kovasti. Itse elokuvaa en ole katsonut, enkä varmaan katso, se saattaisi järkyttää minut viikoksi. Mie olen joitakin pätkiä nähny sieltä täältä.
Tällä laulajalla on niin ihana ääni. Sopii hyvin oopperalaulajaksi. Onhan tää laulaja tehny yhen kuuluisimman oopperalaulajan kanssa dueton. Nyt kun mie olen rakentanu tarpeeks pitkän aasinsillan, nyt voidaan paljastaa, mistä on oikein kyse - eli kyse on Titanic -elokuvasta. Sarah Brightman ja Il Mio Cuore Va. Tutummin My Heart Will Go On.
Mietin tämän laulun aikana, että onko äiti saanut kuuntelija väsymyksen kappaleeseen, kun olen soittanut My Heart Will Go Onia niin paljon Minidiskiltä. Tähän on hyvä päättää tämä blogikirjoitus ja laittaa toivekappale Il Mio Cuore Va soimaan.
Tämän kyseisen kappaleen alkuperäisversio oli minun ensimmäisen Puhelinlangat laulaa -lähetyksen toiveena vuonna 2004.
Kun miä löysin tämän version, niin ihastuin siihen oikein kovasti. Itse elokuvaa en ole katsonut, enkä varmaan katso, se saattaisi järkyttää minut viikoksi. Mie olen joitakin pätkiä nähny sieltä täältä.
Tällä laulajalla on niin ihana ääni. Sopii hyvin oopperalaulajaksi. Onhan tää laulaja tehny yhen kuuluisimman oopperalaulajan kanssa dueton. Nyt kun mie olen rakentanu tarpeeks pitkän aasinsillan, nyt voidaan paljastaa, mistä on oikein kyse - eli kyse on Titanic -elokuvasta. Sarah Brightman ja Il Mio Cuore Va. Tutummin My Heart Will Go On.
Mietin tämän laulun aikana, että onko äiti saanut kuuntelija väsymyksen kappaleeseen, kun olen soittanut My Heart Will Go Onia niin paljon Minidiskiltä. Tähän on hyvä päättää tämä blogikirjoitus ja laittaa toivekappale Il Mio Cuore Va soimaan.
sunnuntai 23. tammikuuta 2011
Yhen kappaleen tarina.
Tämän blogimerkinnän tarkoitus on, että se luetaan Puhelinlangat laulaa -ohjelmassa:
"Kun minä löysin tämän Ylen nettisivun, niin mie rupesin tutkimaan oikein tarkkaan, mitä sieltä löytyy.
Mie bongasin aika mielenkiintosen seikan tässä matkan varrella: että Yleisradiolla on yli 400 sivua Besame Muchoa. Valitsin tämän kappaleen siksi, että minä valitsin sen yhdessä toiveohjelmassa isälle, ja minä luulin, että isä tykkää Andrea Boccellin versiosta. Tuli ohjelman jälkeen palautetta, että isä tykkää rytmikkäämmästä versiosta.
Niinpä rupesin etsimään lähetyksen jälkeen tätä sopivaa versiota. Sitä ei tahtonut löytyä, ei sitten millään! Vuotta myöhemmin miä päädyin avustajan kanssa tähän versioon, joka on siis Trio Los Panchos. Tämä on vuodelta '93."
Että tämmöinen blogi tästä aiheesta tällä kertaa.
"Kun minä löysin tämän Ylen nettisivun, niin mie rupesin tutkimaan oikein tarkkaan, mitä sieltä löytyy.
Mie bongasin aika mielenkiintosen seikan tässä matkan varrella: että Yleisradiolla on yli 400 sivua Besame Muchoa. Valitsin tämän kappaleen siksi, että minä valitsin sen yhdessä toiveohjelmassa isälle, ja minä luulin, että isä tykkää Andrea Boccellin versiosta. Tuli ohjelman jälkeen palautetta, että isä tykkää rytmikkäämmästä versiosta.
Niinpä rupesin etsimään lähetyksen jälkeen tätä sopivaa versiota. Sitä ei tahtonut löytyä, ei sitten millään! Vuotta myöhemmin miä päädyin avustajan kanssa tähän versioon, joka on siis Trio Los Panchos. Tämä on vuodelta '93."
Että tämmöinen blogi tästä aiheesta tällä kertaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)