Nostalgianälkää etsimässä

Tämä kummallinen otsikko johtuu siitä, kun minä olen harrastanut nostalgiaohjelmien katsomista YouTubesta. Olemme katsoneet mm. Game Overia, Hugoa ja Speden spelejä. Speden spelit oli aika hauska sarja aikoinaan.  Kun kaikki 2000-luvun kilpailijat oli sovittu, kävikin niin ikävästi että Spede kuoli kesken ohjelman suunnittelun. Alkoi hirvittävä metsästys, että mistä saadaan ohjelmalle juontaja.

Nopealla aikataululla Saija Hakola saatiin kiinni. Hänet muistetaan Ihmeiden tekijät -nimisestä sairaaladraamasarjasta, jossa hänen roolihahmon nimi oli Suvi, joka sai aina epilepsiakohtauksia. Minä muistan sen siitä, kun ennen minä katsoin Ihmeiden tekijöitä. Minä muistan roolihahmon oikein hyvin. Minä pelkäsin aina Ihmeiden tekijöiden loppua, koska loppumusiikki alkoi niin nopeasti. No, se siitä sarjasta ohimennen. Enää tämän jälkeen ei Speden speliä tehty, mikä on ymmärrettävää.

Sitten otetaan käsittelyyn Yllytyshullut, jännitystä tuova ohjelma, jossa kilpailija ei tiennyt mihin hänet on ilmoitettu mukaan. Ohjelman viimisen 10 min minä muistan oikein hyvin. Siinä oli kyseessä semmoinen moottoripyörätemppu, jossa piti hypätä korkealta. Se kilpailija suoritti sen, mutta ensin tempussa kävi niin, että hänen käsi jäi loukkoon moottoripyörän penkin väliin.  Kilpailija jouduttiin viemään ambulanssilla sairaalaan, koska hän oli niin tuskainen. Muistan oikein hyvin kun hän huusi. Se oli dramaattinen loppu sille ohjelmalle. Tämän jälkeen uusia kausia ei enää tehty, koska temput kävivät niin vaaralliseksi.

Sitten otetaan käsittelyyn Game over. Game over oli hyvä sarja aikoinaan. Olen useita kertoja katsonut Game overia nauhalta ja youtubesta. Erään jakson muistan erityisen hyvin, koska siinä oli mukana ulkomaalaisia vieraita. He pääsivät finaaliin. Välierästä eteenpäin selvisi joku poika. Juuri kun tämän pojan suoritus piti alkaa, niin linja meni jostain kumman syystä poikki. Juontaja ja vieraat ihmettelivät, että missä hän on, kunnes aikataulu meni siihen pisteeseen, että oli pakko antaa ulkomaisille vieraille pääpalkinto.  Ohjelman jälkeen tämä poika oli saatu kiinni. Poika oli tietenkin hirveän harmissaan, että tässä kävi nyt näin. Hänelle luvattiin antaa pääpalkinto, kaikki oli taas hyvin. Meille katsojille selvisi pari viikkoa myöhemmin se homma. Jos minä olisin ollut iso poika tuohon aikaan, tai ohjelmaa olisi jatkettu tähän päivään asti, olisin ehdottomasti pyrkinyt sinne vieraaksi ja osallistunut pelaamiseen jollakin tavalla, jos se olisi tapahtunut pääpainikkeella, tai sitten olisin katsonut kun avustaja olisi pelannut. Ohjelma kuitenkin lopetettiin siitä syystä, että Arttu Harkki väsyi ohjelman pitämiseen, eikä sille ollut jatkajaa.
 
Nyt loppuu tähän tämä blogi.

Ps. Yllytyshullun kilpailijalle ei käyny kuinkaan.

Lukijaennätys

Nyt minä kirjoitan semmosesta aiheesta kuin lukijaennätys. En ole ikinä aikaisemmin katsonut blogin kävijähistoriaa. Tietenkin Suomi oli ykkösenä, mutta erikoisia maita tällä listalla on tietysti USA, sehän tuli hyvänä kakkosena, mutta erikoista on se, että minulla on ollut lukijoita Portugalista ja Intiasta asti! Tästä lähtien miä aion kirjoitttaa suomeks, mutta myös englanniksi, jotta miä saisin kansainvälistä huomiota. :) Kuka ihme on Intiasta asti tutustunut minun blogiin! Toivottavasti miä saan joskus selville, kuka se on. Ei sitä koskaan voi tietää, jos aukeaa kansainvälinen ura :)

Päätän blogitekstin tähän.

Now I'm going to write about my readers. I had never before looked at the visitor history of my blog. Finland was of course number one, but there were also some other countries on this list. Of course the US, which was number two. But the strange thing is that I've had visitors from Portugal and all the way from India! From now on I will continue to write in Finnish, but also in English, to get some international attention. Who in the world would find my blog all the way from India! Hopefully one day I will find out who it was. You never know, maybe this will open up an international career for me :) 

Euroviisujen tulokset

Nyt minä aion kirjottaa tämänvuotisen Euroviisujen tulokset kommenttien kera.
Tämänvuotiset euroviisut järjestettiin Itävallassa. Nyt oli Euroviisujen 60. kerta.
Eli juhlavuosi. Suomen karsinnoista selvisi yllätysvoittaja, kun Pertti Kurikan nimipäivät voitti yllättäen minun mielestä. Minä kuvittelin, että teinityttöjen suosikki automaattisesti voittaisi. Tämän Suomen valinnan teki erikoiseksi se, että se ei ollut mikän tavallinen yhtye, vaan bändissä oli kehitysvammaisia. Yhtye oli aiemmin saanut huomiota ulkomaita myöten. Heidän dokumenttielokuvansa voitti palkintoja ulkomailla.
Musiikki oli ihan kauheaa, mutta mie tykkäsin ihmisistä kovin. Valinta oli siitä historiallinen, että mie en muista, että koskaan olisi laulettu arkisista asioista.
Sen lisäksi se oli kaikista lyhyin laulu, mikä Euroviisuissa oli koskaan kuultu. Minä olin Yle Puheen haastattelussa sanonut, että jos Italia ei voita, sitten Suomi voittaa.
Minä pidin melko varmana, että finaalissa ollaan. Mutta yllätys olikin suuri, kun Suomi tippuikin ensimmäisestä semifinaalista pois. Tässä vähän minun teoriaa, miks kävi näin. Ensinnäkin, se olisi pitänyt laulaa englanniksi. Toiseksi, jotku Euroviisumaat eivät ymmärrä eivätkä halua tunnustaa kehitysvammaisuutta. Kolmanneksi, punk on kuollut valtavirran musiikista. Se on ainoastaan suosittu pienissä piireissä.
En saanut tänäkään vuonna kuulla, kuinka selostuskoppi olisi revennyt, jos Suomi olisi voittanut. Ehkä tulevaisuudessa sitten. Euroviisulavalla tehtiin muutakin historiaa, kuin soitettiin punkkia. Puolan edustaja oli pyörätuolissa. Se oli minusta oikein hieno homma, että hän uskalsi näyttää sen toisen puolen koko euroopalle, että tämmöinenkin voi osallistua Euroviisuihin. Hän oli loukkaantunut liikenneonnettomuudessa ja joutuu loppuikänsä olemaan pyörätuolissa.
Ehkä Suomi voisi ottaa oppia. Lähettää sinne jonkun joka on vammainen, cp-vammainen tai mikä muu tahansa. Kehitysvammaisuus tuli hyvin esille tänä vuonna.
Mutta niihin tuloksiin:
Kolmanneksi tuli Italia. Euroviisuissa nähtiin yllätyskakkonen kun Venäjä kiilasi yllättäen kakkoseksi. Venäjä ja Ruotsi oli aika pitkään tasapisteissä, mutta muutama maa antoi sitten Ruotsille enemmän pisteitä ja voittaja oli selvä. Se oli discokappale eli tekno.
Minä en tykännyt siitä ollenkaan sen teknoisuuden takia, koska sitä tulee radiosta niin paljon muutenkin. Tämä Euroviisuvoittaja mahtuu hyvin Suomen radioiden soittolistalle.
Aloin toivoa, että Italia voittaisi. Sehän olisi ollut mielenkiintoista, jos Venäjä olis voittanut, koska silloin Venäjältä olisi loppunut tilat kesken, kun Venäjällä järjestetään jääkiekon mm-kisat.
Toivottavasti euroviisut voittaisi joku muu maa kuin Ruotsi ensi vuonna.
Tähän tämä blogi loppuu tällä kertaa.

Tangokuninkaallisista

Nyt minä kerron kuka on minun suosikki kautta aikojen, mutta ensin vähän tangokuninkaista tietoa. 80-luvulla he olivat omanaikaisia tähtiä, jotka ovat jääneet unholaan, paitsi Arja Koriseva.

Aloitetaan minun muistamiset vuodesta 95. Vuonna 95 valittiin ruotsinsuomalainen Jari Sillanpää tangokuninkaaksi ja loppu on historiaa. Hänen suosionsa ei lopu ikinä. Hän on osallistunut Euroviisuihin ym. tämmöisiin ohjelmiin kuten Vain elämää, joka toi hänelle vielä suuremman suosion kuin mitä tähän asti on ollut. Hänen kanssaan kanssaan kruunun sai silloin Marita Taavitsainen, joka on toiminut mm. viedotreffit - ohjelman juontajana. Hän on jäänyt Jari Sillanpään varjoon viime vuosina, vaikka hän voitti Syksyn sävelet.

Vuonna 96 voitti semmoinen henkilö kuin Tomi Markkola. Hänestä ei ole kuulunut mitään viime vuosina. Hänen kanssaan voitti silloin Saija Varjus, mutta hän on vetäytynyt julkisuudesta sairauden takia, joka on ihan ymmärrettävää. Jossain vaiheessa voitti semmoinen henkilö kuin Marko Mauruksela. Hänestä ei ole kuulunut mitään.

Viimiset kaksi vuotta minä muistan oikein hyvin. Blogissa on ollut kirjoitus siitä, että 2013 vuonna tankokuninkaan puoliso voitti naisten sarjan ja tämä tangokuningas on nykyään oopperalaulaja, joka on voittanut aikaisemmin tangokuninkuuden. Miesten sarjan voitti silloin vuonna 2013 Iskelmäyhtyeen rumpali, joka on nykyään siinä yhtyeessä laulaja.

Miesten sarjan voitti vuonna 2014 semmoinen henkilö kuin Teemu Roivainen. En ollut aikaisemmin hänen tuotantoonsa tutustunut. Minä ajattelin ensisinkun perusteella, että taas tulee jotain iskelmää, mutta yllätys olikin suuri kun tutustuin hänen tuotantoonsa silloin kun hän oli puhelinlangoilla vieraana kun olin siellä, niin hän on julkaissut musikaalisen levyn, joka ei sisälläkään tangoja paitsi yhden. Muuten se levy on täyttä kultaa minun mielestä. Hän on kansainvälinen vientituote. Hän sopisi hyvin kansainvälisille areenoille. Siltä levyltä löytyy kaikki minun suosikit, joista minä tykkään. Minusta oli oikein kivaa tutustua häneen. Hänen kanssaan oli kiva jutella. Hän osasi ottaa kuulijat huomioon kun hän jutteli soittajien kanssa.

Hänen toinen sinkkunsa on aivan mahtava. Minä tykkään radioiden ensi soittohetkistä, mutta tämän kappaleen ensi soitto meni minulta täysin ohi, kun yöradion juontaja tuli vaihtamaan paikkaa puhelinlankojen juontajan kanssa. Sen mitä minä kuulin siitä sinkusta niin se oli aivan upea. Kerrankin minä sain olla todistamassa sitä hetkeä, mitä kukaan muu ei ole kuullut. Minä olin ensimmäinen joka kuuli sen. Kun minä kuuntelin sitä Youtubesta, niin se oli aivan upea. Saa nähdä aukeaako hänelle kansainvälinen ura. Ainakin minä uskon siihen vakaasti että se aukeaa. Hän on kansainvälinen vientituote, koska tangomarkkinat ei tiennyt siitä yhtään mitään ennen kuin vasta nyt kun hän osallistui siihen kisaan. Minusta tuli kertaheitolla hänen musikaalien fani. Tangoista en tykkää juurikaan.

Että semmoinen blogi tällä kertaa.

Erikoinen puhelu

Nyt minä kerron erikoisesta puhelusta jonka sain tiistaina. Kuten kaikki muistavat, soitin radio Vegaan. Luulimme, että emme pääsisi läpi, koska puhelua ei tullut silloin. No, meni viikko niin puhelin soi ja kyseessä oli outo numero. Avustaja vastasi ja yllätyksien yllätys, se mitä olin vähiten toivonut, ne soitti sieltä.

Hetkeksi meillä meni sormi suuhun, että mitä ihmettä teemme koska avustaja ei osaa ruotsia. Minä menin ihan lukkoon koska olin niin paniikissa ja toivoin että toimittaja osaisi edes hiukan suomea jotta saan sanottua asiani. Puhelun jälkeen minulle tuli asiasta niin paha mieli, koska en tiennyt että he soittavat viikkoa myöhemmin. Kaiken tämän jälkeen me teimme sillä lailla, että avustaja soittaa tai laittaa sähköpostia asian tiimoilta sille toimittajalle, ja selittää koko sekasotkun. Pitää laittaa se numero avustajalle, että hän voi soittaa sinne ja sopii uuden ajan milloin se haastattelu tehdään. Mitä tästä opimme? En ikinä soita ruotsinkieliseen radioon minun puhelimesta, koska minun numero näkyi heille.

Seuraava operaatio on pikkuisen helpompi. Aion osallistua nimittäin Sävel on vapaa - ohjelmaan. Toivon silloin Memory-nimistä kappaletta, joka on Cats-musikaalissa siksi että se on hieno biisi. Minulla oli se cdllä, mutta ei ole enää erinäisistä syistä johtuen. Toivottavasti pääsen nyt läpi Sävel on vapaassa. Katsotaan miten minun käy.

Järkytys oli suuri

Kuten otsikko kertoo, niin minua järkytti eräs asia hyvin paljon. Minulla oli pitkästä aikaa suomenruotsalainen avustaja sijaisena. Hänen kanssa suunniteltiin että soitettaisiin semmoiseen ohjelmaan kuin Elämäni laulu. Nyt miä suunnittelen pitkään, että sitten kun hän tulee taas niin soitetaan uudestaan. Ruvettiin katsomaan radio Vegan ohjelmakaaviota, yllätykseksemme se oli loppu se ohjelma. Tilalle oli tullut klassinen toivekonsertti. Se ei minua paljoakaan kiinnostanut, mutta olihan sinne pakko yrittää soittaa. Onneksi emme päässeet läpi sinne, koska se keskittyi enemmän musiikkiin, ja säveltäjien tuntemiseen. Minä en harrasta klassista musiikkia. Olisiko otettu oppia radio ykkösen Sävel on vapaa - ohjelmasta. Nyt minulla ei ole mitään ohjelmaa mihin soittaa paitsi Puhelin langat laulaa ja YleX - kolmiottelu. Nyt loppuu tähän tämä blogi.

Eilinen Puhelinlangat-seikkailu

Eilinen oli ihan mahtava päivä, sillä pääsin tutustumaan Puhelinlangat laulaa-lähetyksen tekoon ihan paikan päälle. Ensin minä kävin tietysti Yle puheen haastattelussa, josta kerron myöhemmin kunhan se tulee ulos. Kun menin sinne Puhelinlangat laulaa studioon, niin ohjelmapäällikkö näytti minulle paikkoja. Sain tutustua Radio Suomen juontajiin ihan henkilökohtaisesti. Sitä juontajaa kenestä pidän kaikista eniten en häirinnyt, koska hän oli valmistautumassa tämänpäiväiseen Onnensävel-lähetykseen.

Yhden taustatoimittajan sain hämilleen kun kysyin että onko hän ollut maikkarin chatissa aikanaan juontajana. Siitä koko toimitus ei tiennyt yhtään mitään. Alkoi semmoinen huuto ja annettiin aplodit. Se toimittaja hämmentyi. Sitten minä menin syömään Yleisradion ruokalaan. Vaihtoehtona oli mennä sinne joko ulkokautta tai maan alta. Minä sain valita kumman kautta menemme, ja minä valitsin helpoimman vaihtoehdon minun kannalta eli maan alta. Me mentiin syömään ja ruoka oli hyvää.

Kun tultiin takaisin niin sitten oli täytekakun aika. Se oli hyvää. Sitten keskusteltiin toimittajien kanssa. Sitten tuli Puhelinlankojen varsinainen vieras. Hän oli tosi mukava. Hän otti meidät huomioon. Sitten minä sain seurata kuinka puheluita otetaan vastaan. Se on aikamoista puuhaa se. On yksi puhelin, ja monta puhelinlinjaa. Siinä on yksi puhelinvastaaja. Puhelin on kaiutinpuhelin tietysti. Se on ihan siinä studion oven vieressä. Sitten se lähetys alkoi. Olin puheluiden vastaanottopuolella. Sitten alkubiisi tuli silleen että en kuullut koko puhelinkeskustelua kuin vasta jälkeenpäin. Sitten minut otettiin studioon. Sain seurata kokonaan sen kolme tuntia miten hommat menee eteenpäin. Keskustelin niiden juontajien ja vieraan kanssa aina kun mikit oli kiinni. Oli sovittu että isä otetaan lähetykseen viimisen tunnin alussa. Niinhän me otettiin, hän ei tiennyt siitä mitään kuin vasta minuuttia ennen että hänet otetaan lähetykseen mukaan. Minä sain leikkiä haastattelijaa. Kysyin isältä että mitä kuuluu. Isä ei tiennyt keneltä minä kysyn, ja kysyi sitten että kysyitkö minulta, minä vastasin siihen että joo. Hänelle kuului ihan hyvää. Sitten minä kysyin että mitä hän on tehnyt tänään. Siitä alkoi semmoinen keskustelu että minä en ymmärtänyt hölkäsen pöläystä koko keskustelusta, muuta kuin sen että hän on laitellut moottorisahaa. Olin etukäteen saanut tietää, että me mennään isän nimipäiville. Sitten yritin kysyä isältä, että monelta taksi tulee hakemaan sunnuntaina. Hän ei tiennyt siihen vastausta. Minä luulin kokoajan että äiti on vieressä kuulemassa, mutta äiti olikin keittiössä ja ovi oli kiinni ettei ääni lähtisi kiertämään ja minä en taas tiennyt sitä. Sitten biisi laitettiin soimaan, se biisi oli Venezuela. Se oli hieno biisi, mutta ei minun lempikappale.

Odotin että muita tuttuja soittaisi lähetykseen mutta pettymys oli kuitenkin suuri, että ei ollut kuin yksi tuttu ja se oli isä. Minä tiesin että yksi henkilö oli lähettänyt sähköpostia sinne ja muitakin olin kehoittanut tekemään niin. Silloin kun puhelinlankojen juontaja yritti soittaa jollekin, he eivät vastanneet puhelimeen tai sitten se oli varattu. Mietin silloin jo, että onkohan se joku tuttu kenelle hän yrittää soittaa. Olin suunnitellut sen niin, että biisin aikana keskustelisin äitin kanssa siitä, että monelta minut tullaan hakemaan, mutta olin niin pahasti jumissa etten päässyt puhelimen lähellekään. Se meni niin kuin se meni, mutta lopputulokseen olen tyytyväinen. Omaan käyttöön on video, jota minä katson sitten kunhan kerkiän.

Kiitoksia Radio Suomen väelle siitä, että he ottivat minut niin lämpimästi vastaan. Toivottavasti nähdään joskus uudestaan.

Minun pitää sanoa yksi asia vielä. Minua rupesi niin kovasti tekemään lanttukukkoa mieli kun he puhuivat erään soittajan kanssa kukoista, että maiskuttelin suuta sen puhelun aikana. Onneksi se ei kuulunut lähetykseen.

Tässä oli kaikki tältä erää. Kirjoittelen myöhemmin lisää.