sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Kolme radiojuttua suunnitteluasteilla

Nyt minä olen aikaani edellä. Heti kun yksi radiojuttu on ohi alan jo suunnitella seuraavia radioprojekteja. Ensimmäinen koskee Radio Deitä. Se varmaan onnistuu.. Nimittäin Radio Deissä on kuuntelijan toivelista aina arkisin klo 11-12. Olen suunnitellut pitkään jouluversiota tästä kuuntelijan toivelistasta. Olen niin pitkällä jo, että mulla on 12 kappaletta valittu. Ne on tietysti ulkomuistin perusteella valittu tammikuussa jo. Tosin löytyykö kapaleita enää listalta? Yksi kappale putosi pois, koska mie haluan uusia joululauluja listalle enkä samoja. Olen ajatellut, että se lista tulisi 16.12. Se on keskiviikkopäivä. Katsotaan käykö se heille.

Toinen radioprojekti on vähän samanlainen kuin puhelinlangat laulaa. Sen nimi on mantelit joulupuuroon. Aion toivoa sitä samaa kappaletta joka on mulla listalla eli Jose Feliciano - Feliz Navidad. Tosin se riippuu myöskin siitä, että onko sama kaksikko kuin viime kerralla. Jos toinen niistä on se jota epäilen niin sitten en osallistu, koska se saattaa muistaa minut viime kerrasta. Jos niin pitkälle päästään, että mie pääsen toivomuksen kanssa sille asteelle, että mie pääsen laittaa sähköpostia sinne niin olisin hyvin onnellinen. Sitten me voidaan keskustella, että mistä mie haluan puhua. Koska minä en halua semmoista sekasotkua kuin oli puhelinlangoilla edellisessä ohjelmassa. Vaikka se meni hyvin, silti minulle jäi epävarma olo.

Kolmas radioprojekti liittyy isään. Biisilistassakin oli maininta siitä, että jos niin pitkälle päästään, että pääsen toivomaan isän lempikappaleita, ne on Besame Mucho ja Venezuela. Niin pitkälle en päässy puhelinlangoilla, että mie oisin taas päässy yleiseen ohjelmaan. Ei se mitään. Mie pyydän Radio Keski-Suomea avuksi, että he saavat valita kappaleen ja sitten soittaa minulle niin mie pääsen taas radioon.

Että tämmöinen radioprojekti taas. Minua suoraan sanottuna pelottaa se, ettei ne ota minua enää kovin helposti, koska se radiojuttu meni niin penkin alle. Mutta mie aion taistella niin kauan, että ne ottaa minut.

lauantai 14. marraskuuta 2009

Nyt se kolmen viikon odotusaika on ohi

Nyt mie olen melko tyytyväinen eiliseen radioesiintymiseen, mutta paremmin olis voinnu mennä.
Vastasin puhelimeen tai oikeestaan mie käskin avustajan vastata puhelimeen, et ne kuuli että on avustaja lähellä jos tulkkia tarvitaan. Puhelin sitten soi ja avustaja vastasi. Tuottaja käski odottaa hetken ennen kuin kappale loppuu. Pikkuhiljaa jännitys laukesi siinä odotellessa. Sitten kun kappale loppui ne puhui edellisestä kappaleesta hetken. "Nyt me mennään Haminaan, siellä on radiofani toisessa päässä, terve!" Siinä kun me keskusteltiin, tuntui et olisin huutanu puhelimeen tai siltä se kuulosti. Se mikä oli kummallista, että avustaja ei tullu keskusteluun lainkaan mukaan. Pikkusen hikeä meinasi tulla yhdessä kohtaa, kun minä en ollu varma, että saako ne selvää minun puheesta. Mutta aika hyvin ne sai mun puheesta selvän! Avustaja joutui yhdessä kohtaa tulkkaamaan, kun mie yritin selittää sitä, että minä olen syöny täytekakkua. Silloin tuottaja pyysi avustajan puhelimeen, joka sitten suomensi kaiken.
Oisin lähettäny mun entiselle kuntoutusohjaajalle terveisiä, mutta minä en uskaltanut. Oisin mie saanu lähettää, mut sitä ei taas tienny, et olisiko juontajat ymmärtäneet sitä. Pitää ensi kerralla sanoa sille kuka on mun kanssa vuorossa, että tulee rohkeasti mukaan lähetykseen, kun nyt mie suoraan sanottuna pelkäsin koko ajan että milloin tulee se hetki, jos minun puhetta ei ymmärrä kukaan.
Arvosanaksi voisin antaa tälle puhelulle 7+.
Täytyy sanoa, et ennen ku se h-hetki tuli niin mua jännitti ihan hirveästi, mutta sitte kun mie odotin sen minuutin siellä puhelimessa, sitten jännitys katosi johonkin.
Että tämmöinen blogi tällä kertaa.

p.s.
Minun pitää kertoa yksi hauska juttu siltä päivältä. Se juttu menee niin, että aamulla kun olin menossa uimaan, minulla nousi yht'äkkiä kuume. Sitä kesti koko päivän. Ihmettelin sitä itsekin kun kuume nousi koska minulla ei ollut mitään oireita, en ollut sairas tai mitään. Uinti jouduttiin perumaan. Arvatkaa mikä oli syy, kun se puhelinlangat laulaa lähetys minun osaltani oli ohi, niin kuumekin laski. Olin jännittänyt sitä puhelua niin hirveästi, että meneekö kaikki putkeen, ja suorassa lähetyksessä, niin minulla nousi sen takia kuume. Arvaa huvittiko kun kuume laski! En ollut ikinä kokenut mitään vastaava, kerta se on ensimmäinenkin. Kyllä minulla oli hauskaa sen jälkeen.

perjantai 13. marraskuuta 2009

Jo pelkkä puhelimen pirinä sai minut kauhun valtaan

Kuten otsikko kertoo, minulle puhelimen pirinä on muuten ihan ok paitsi silloin kun olen odottanut tiettyä puhelua kolme viikkoa. Minun lankapuhelinnumero on annettu vain harvoille ja valituille ja siihen on omat syynsä mihin en nyt halua mennä sen tarkemmin.
Noin kolme viikkoa sitten sain puhelun radiosta, että pääsen kohta lähetykseen. Kuitenkaan sitä puhelua ei koskaan tullut. Siitä on kuljettu pitkä matka tähän saakka. Minulle luvattiin, että pääsen viime viikolla lähetykseen ja niin kuin kerroin, sitäkään puhelua ei koskaan tullut. Laitoin s-postia asiasta jonka jälkeen minulle soitettiin ja luvattiin, että pääsen varmasti lähetykseen.
Juuri äsken minut sai kauhun valtaan lankapuhelimen soiminen. Minä en olis millään halunnu vastata puhelimeen, koska mua pelotti ihan järkyttävästi, et mitähän radiosta nyt soitetaan. Lopulta mie kuitenkin rohkaistuin ja vastasin niin varmalla äänellä. Äänessäni oli kuitenkin pelkoa. Sen voin sanoa, et minua pelotti ihan hirveesti. Kuten arvasin, puhelimessa oli tuottaja Radio Suomesta joka kysyi minun kappalevaihtoehtoja. Lopulta mie päädyin siihen Juha Tapion Luvattuun maahan. Nyt se on varmaa, että minä olen varmasti radiossa tänään klo 20! Muistakaa kuunnella!

tiistai 10. marraskuuta 2009

Ohjeet jännityksen hallintaan

Nyt minä aion kirjoittaa kuinka erään asian kanssa tulee toimia, nimittäin jännityksestä radiossa.

Minulle tuo jännitys asiana on joskus helpompi, joskus hankalampi. Esimerkiksi tuo jännitys pitää hallita, mutta millä tavalla? Siitä ohjeita seuraavassa.

Kun teille soitetaan radiosta, pitää kuvitella, että te puhuisitte jonkun tutun kanssa. Ja kaikista pahinta on se odottaminen siinä puhelinlinjalla. Minusta helpompaa on olla radiossa silloin kun ei ole suoraa lähetystä.

Jos teille on soitettu vaikkapa eilen, puhutte siitä ympäriinsä, että te olette radiossa. Jos on vammainen henkilö puhumassa ja avustaja ei halua jostain kumman syystä radioon, älkää missään nimessä lietsoko sitä jännitystä. Se vaan pahentaa asiaa siis jos avustaja sanoo että "hui kauheeta kohta ollaan radiossa". Silloin se vammainen ihminen saattaa hermostua ja jännittää sitä enemmän kuin itse radioesiintymistä.

Avustaja voi ihan hyvin tulla keskusteluun mukaan, jos hän tahtoo. Minun mielestä olisi kannattavampaa tehdä niin. Silloin vammainen ei koe sitä, että "sanonko minä nyt oikein vai en".

Muita ohjeita.. Käykää ensin läpi mitä vammainen haluaa kertoa siellä radiossa. Tosin suorassa lähetyksessä on periaatteessa mahdotonta ennakoida, kun ne toimittajat kysyy mistä vaan.

Jos vammaisia ei päästetä radioon niin taistelkaa avustajat! Se taistelu kannattaa. Olen kokenut sen hyväksi.

Nyt minä aion mennä nukkumaan, mutta jatkuu taas joskus..

Kappaleen perustelu vähän paremmin

Nyt minä aion kirjoittaa niistä kappaleista mitä olen toivonut, hyvin lyhyesti mutta selväsanaisesti.

Kappale 1:
Juha Tapio - Luvattu maa

Se on hyvin kaunis kappale. Sitä ei olla kuultu koskaan Puhelinlangoilla, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Nyt on muidenkin kuin minun aika kuulla se kappale. Tämän takia mie haluun kuulla sen.

Kappale 2:
Happoradio - Puhu äänellä jonka kuulen

Tämä on hyvin kaunis kappale tämäkin. Hieman liian usein soitettu ja välillä mie meinasin hermostua kun tää kyseinen kappale soi. Nyt minun yksi kavereista tykkää myöskin siitä.

Tässä tulivat perusteet niille kappaleille joista jompi kumpi tulee klo 20 perjantai-iltana.

Kohta mie kirjoitan toisen blogin.. Siitä lisää kohta.

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

En kolme viikkoa sitten tiennyt mihin tämä johtaisi...

Nyt minä olen sekasotkun keskellä. Nimittäin kun se lähetys, mihin mun piti osallistua oli loppu, niin puhelua ei vieläkään tullut. Soitin heti Radio Kainuun tuottajalle. Hän lupasi selvittää asiaa. Nimi on sitten muutettu, koska en halua tämän oikean radiokanavan tietävän mitään, että mie kirjotan tästä. Kyllä osa tietääkin, mistä on kyse, jos on seurannut aikasempaa blogiani, ynnä sitäedellistä. Kuitenkin lopputulos on se, että olen radiossa perjantaina toivonmukaan siinä kahdeksan pintaan.

Tässä ohjeita seuraavalle avustajalle, joka joutuu/pääsee minun kanssa puhelinlangoille.

1. Jos ne soittaa biisin aikana, sinä vastaat painamalla OK-näppäintä.

2. Puhut sen tuottajan kanssa hetken. Jos tuottaja sanoo sinne edelliselle toivojalle, että soitetaan heti kello 20 uutisten jälkeen hänen toivekappaleensa, sitten tulee säätiedot, ja ehkä urheilu-uutiset, ja sitten se toivojan biisi, joka on jääny edelliseltä tunnilta varastoon. Tänä aikana ne soittaa minulle. Jos biisi ehtii soida ennen klo 20, niin tuottaja soittaa jo sen biisin aikana tai sitten uutisten aikana. Jos ne soittaa uutisten aikana, niin sitten odotetaan niin kauan kun säätiedot/urheilu-uutiset/tunnari on menny ohi.

3. Sitten juontajat esittelevät itsensä, toinen juontaja sanoo "Puhelimessa on ..., radiofani Haminasta." Siinä vaiheessa liitytään keskusteluun.

Olen pyytänyt heitä, jos pystyvät, soittaa kaheksalta, koska sitten jos käy niin, että me mennään johonkin muualle, vaikka pyykkiä hakemaan, ne on sillä aikaa soittanu, eikä saa meitä kiinni. Jos kuulen, että puhelin soi, niin eihän me keritä salamannopeasti siihen vastaamaan.

Minä haluun että sinä vastaat puhelimeen, koska ne haluu kuitenkin varmistaa, että se avustaja on tässä lähellä, jos tulkkia tarvitaan. Minä voisin muuten vastata puhelimeen, mutta kun ennen kun minä vastasin puhelimeen, se kysyi heti avustajaa.

Että tämmöset ohjeet siinä sivussa.

Ai niin, se kappale unohtui. Olen toivonut Juha Tapion Luvattua maata, koska sitä hirveen harvoin kuulee missään radiossa. Se on minusta kaunis, hyvin liikuttava kappale. Jos käy niin, että sitä kappaletta ei ole, niin sitten mie olen toivonut sitä Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen -kappaletta, koska se kappale on minun ja entisen avustajan kappale. Tulee yhteiset muistot mieleen, hän lauloi tätä aina kun se tuli radiossa.

Minun on pakko laittaa ylös johonkin ne kappaleet, koska jos käy niin, että ne kysyy, mikä se minun kappale on; minkä takia minä haluun kuulla sen, ettei siitä tuu väärinkäsitystä ja ylimäärästä "minä en ymmärrä" hetkeä. Se olis kurja tilanne, myös itselle, varmaan sinulle, ja niille kuulijoille.

Tämmöinen blogi tällä kertaa.

perjantai 6. marraskuuta 2009

Nyt vedin pelin tosi jännäksi.

Kun kuulin, että minun toivomani kappale oli aiheuttanut kysymyksiä ja ihmettelyä. Päätin perehtyä asiaan. Saatuani selville mitä Queenin Bohemian Rhapsodyn englanninkieliset lyriikat pitävät sisällään, kauhistuin ja mulle tuli oikein paha olo. Rupesin miettimään mihin mie vaihdan sen. Hätäpäissäni en keksinyt muutakaan, kuin Happoradion Puhu Äänellä jonka kuulen. Mie ihmettelen miten melodialtaan niin kaunis kappale voi olla sanoiltaan niin vastenmielinen. Susi lampaan vaatteissa. Onneksi tässä oli Jumalan johdatus takana. Jos minä oisin päässy viimeviikolla läpi ja toivonut Queeniä. Niin olisin kuunteluttanut sitä nauhalta kaikille uskossa oleville synttärivieraille ja hekumoinut, että eikös ole mahtava biisi. Nyt Queenin biisi putoaa mustalle listalleni. En tule pitämään siitä enää koskaan. Onneksi meille tuli puheeksi eilen laulun sanoitukset. Tuli ahdistava tunne, kun kuulin että siinä on noin huonot sanat. Meinasin ruveta itkemään, kun minä ajattelin, että olen toivonut tälläistä kappaletta. Rupesin yöllä miettimään mikä olisi hyvä vaihto kappale Queenille. Nukahdin ajatuksiini. Aamulla se oli ihan selvä. Mitä tästä opimme. Täytyy katsoa ensi kerralla mitä sanat tarkoittavat, jos biisi on ulkomaan kielinen. Odotan mielenkiinnolla mitä tässä tapahtuu. Yhden kerran kävi niin, että yksi soittaja vaihtoi puhelimessa biisitoivettaan juuri, kun oli minuutti aikaa lähetykseen. Siellä oli tuottajalla hikiset paikat.