Jyväskylän päiväkirja 8.1-18.1.2008

En ole muistanut kertoa Jyväskylän keikastani. Asumiskokeilu kuuluu Järvenpään invalidiliiton koulutusohjelmaan. Nyt oli minun vuoro lähteä kahdeksi viikoksi Jyväskylään asumiskokeiluun.

Aamupalalla meinasin tukehtua johonkin riisi hommaan. Sitten taksi tuli hakemaan minua. Perillä minut otti vastaan yksi sijainen. Heti alkuun menin vessaan. Kun sijainen haki nosturia minua rupesi kauheasti itkettämään, koska mulle tuli ihan hirveä ikävä äitiä. Kuten kerroin aikaisemmin blogissani minulle tulee usein ikävä vieraassa paikassa. Kukaan ei onneksi tiennyt itkun todellista syytä, vaan he luulivat vissiinkin, että mulla oli niin kova vessahätä. Sen jälkeen oli talo esittelyn vuoro. En aivan tarkkaan muista mitä kaikkea Jyväskylässä tapahtui. Tiistai aamuna heräsin toimintaterapeutin tullessa katsomaan miten hyvin osaisin neuvoa uutta avustajaa. Sitten chattailin luokkatovereiden kanssa tietokoneella. En enään muista miten ne viikot siellä meni, ,mutta vapaa-aika avustajani jäi mieleen. Hänen kanssa käytettiin tietokonetta, käytiin hampurilaisella ja tehtiin minulle annettuja tehtäviä. Siinähän ne viikot vierähtivät.

Radio Keski-Suomi

Kuten kerroin aikaisemmassa blogissani yritin Puhelinlangoille, mutta joku toinen kerkesi ensin toivomaan samaa kappaletta kuin minä. Siksi minä päätin eräänä lauantaina osallistua Radio Keski-Suomen puhelintoivekonserttiin. Laitoin kolme toivetta, koska minä ajattelin ettei käy samalla tavalla kuin aiemmin. Avustaja sanoikin, että "älä sitten pety, jos et pääse lähetykseen." Olin pyytänyt heitä soittamaan, koska minä halusin lähetykseen.

Minä istuin kaikessa rauhassa ja avustaja luki jotain papereita. Yhtäkkiä soi puhelin. Minä säikähdin kamalasti ja mietin, että "kuka mulle nyt soittais?" Minä arvasin, että nyt ne soittais sieltä. Minulle ei kukaan ulkopuolinen soita, koska äitillä oli muuta menoa ja mammalla on oma soittoääni. Avustaja vastasi puhelimeen. Siellä olikin Radio Keski-Suomesta. Avustaja kertoi lyhyesti minusta. Yhtäkkiä ääni hävisi johonkin. Avustaja kysyi minulta "laitanko minä kaiuttimen päälle?" Se oli minulle itsestään selvä asia. Kun kysyin avustajalta jälkeen päin "miksi sinä sitä kysyit?", hän vastasi olleensa niin shokissa.

Avustajan laitettua kaiuttimen päälle, toimittaja kysyi minulta "onko siellä Nikke?". Vastasin olevan. "Mistä olet kotoisin?" - "Haminasta." Tätä ei toimittaja kuitenkaan ymmärtänyt, joten avustaja tulkkasi. Sitten toimittaja kysyi: "onko sinulla mitään terveisiä?" Minä olin silleen, että "öö.. en tunne Keski-Suomesta ketään." Silloin avustaja sanoi, että "oliko se kuntoutusohjaaja kenelle sinä halusit lähettää terveisiä?" Mie sanoin avustajalle, että "ei se kuule tätä lähetystä." Tähän toimittaja sanoi, että "jos joku tuttu kuule niin hän välittää terveiset varmasti eteen päin." Minä kysyin, että "mitä teille kuuluu sinne?", kun en keksinyt muutakaan. Hän vastasi, että "kiitos, tässä ollaan muuttopuuhissa" ja sanoi sitten, että "tässä tulee Niken toivekappale: Carola Häggkvist - Himlen i min famn."

En saanut lähetystä nauhalle, koska mp3 soittimen mikit oli väärässä paikassa. Minua pikkusen harmittaa, kun minä olisin halunnut kuulla sen lähetyksen eikä sitä ollut missään.

Sen takia minä käskin toimittajaa soittamaan myöskin, että toivoin Radio Keski-Suomesta aikaisemmin yhtä kappaletta, puhelin soi, avustaja vastasi puhelimeen, puhelu meni jostain kumman syystä poikki. Kun minä kysyin avustajalta, että "mikä numero?", avustaja alkoi luetella. En minä muuten olis tienny, mutta suuntanumerosta mie tiesin, että se oli Radio Keski-Suomesta. Avustaja soitti siihen numeroon, mutta sillä toimittajalla oli kiire. Hän sanoi, että "Niken toive tulee lauantaina." Olin pyytänyt heitä soittamaan klo 10 toivekappaleeni. Kun minä aloin kuuntelemaan sitä lähetystä, se toimittaja alkoi lukea mun viestiä heti yhdeksältä. Onneksi sain korjattua asian yhdellä toisella radiokanavalla.

Taas kerran radiossa.

Perjanataina sain päähäni soittaa onnitteluja Kymenlaakson radion lauantai aamun ohjelmaan Lauantain Terkut. Siis toteutin tänä aikeeni tänä aamuna. Olin kysynyt avustajaltani Paololta suostumuksen radio soittoon. Tiedän puhelin systeemit eli kuinka kannnattaa toimia, jos haluaa päästä lähetykseen. Nyt jaan ne teillekin, joten tässä ohjeita minun tarinan lomassa.

Kannattaa soittaa toimittajan puheen aikana, kun lähetys siirtyy esimerkiksi Pasilasta Kymenlaaksoon. Niinhän minäkin tein. Aluksi soitin vaan väärään numeroon, koska yksi numeroista puuttui oikeasta numerosta. Tämän korjasin heti saman tien. Annoin puhelimen hälyttää pitkään, mitä konstia kannattaa myös käyttää. Lopulta se meni automaattiin. Soittaessani kolmannen kerran puhelu meni jostain kumman syystä poikki. Neljännellä kerralla se meni taas automaattiin, muttei kannata luovuttaa, vaan jatkaa soittamista sitkeästi. Viidennellä kerralla kuului toimittajan ääni, joka sanoi huomenta. Paolo esitteli itsensä ja kertoi minusta ja että haluaisin toivottaa onnitteluja. Seurasi hauska kommellus, kun Paolo käsitti väärin puheeni viikonpäivästä. Mietin hetken miten selviämme tilanteesta, mutta sitten toimittaja sai puheestani selvän tai vilkaisi almanakasta Toinin nimipäivän olevan maanantaina ,eikä lauantaina. Onnittelin myös isää syntymäpäivän johdosta. Harmi ettei isä kuullut sitä, kun äiti unohti laittaa radion päälle.

Hetkeen en soita kyseiseen ohjelmaan, vaikka tekisi mieli, koska muuten kuulijat leimaavat minut vakisoittajaksi. Jollaiseksi en halua leimautua, kuten yksi mies on.

Joululaululista 2009.

Radio Deissä on semmoinen toivelista ohjelma kello 11.00-12.00, johon yksi kuulija saa valita kaksitoista laulua. Tällä kertaa ajattelin julkaista oman joululaululistani tänne blogiin, jossa käsittelen uusia joululauluja joita soitetaan radiossa. Yritin tehdä tämän listan uuteen blogiin, mutta avustajani mielestä tämä voi olla samassa blogissa, koska muutenkin kirjoituksien aiheet vaihtelevat niin paljon. Joten yrittäkää kestää. Nyt niitä joululauluja alkaa tulla.

1. Joulu ja Poika. Tämä kappale kuvaa hyvin joulun odotusta. Ihmisillä on kiire aina, eikä heillä ole aikaa ottaa vastaan joulun sanomaa.
2. Marjukka Paasonen ja Johanna Aarnio: Lupausten lapsi. Näillä laulajilla on ihana ääni ja muutenkin kappale on kiva.
3. Carola Häggkvist: Himlen I Min Famn. Kaunis kappale niin alkuperäisenä kuin suomenkielisenä versiona. Valitsin ruotsinkielisen version, koska minulla ei ole sitä levyllä.
   
4. Pekka Simojoki: Jouluyön hymni. Kappaleessa on positiivari sovitus, joka on kiva.
5. Marian Poika. Kappale kuvaa hyvin uutisvirtaa mikä lähti liikkeelle, kun Jeesus syntyi.
6. Kenny Rogers: Mary did you know. Mitähän Marian päässä liikkui, kun paimenet tulivat katsomaan lasta. Sitä ei tiedä kukaan muu, kuin Jumala ja Maria.
7. Petri Laaksonen: Ilouutinen. Tästä ilouutisesta pitääkin laulaa kaikille maailman ihmisille.
8. Joulu lakeuksien takaa. Se on hyvä, että Pohjanmaallakin osataan viettää joulua.
9. O Holy Night. Tää on hieno kappale varsinkin, kun se nousee niin korkealle, että tulee kylmät väreet kuunnellessa.
10. Mikko Salmi:Jumppasalinjoulu. Kun kuulin tämän kappaleen nimen ensimmäistä kertaa ihmettelin mistä kummasta mahtaa olla kyse. Tämä kappale kuvaa joulujuhlan tuntua. Oi niitä aikoja, kun itsekkin olin koululainen.
11. Sami Saari: Maa on niin kaunis. Minulla oli vieraana vanhempia ihmisiä, jotka lauloivat tämän kappaleen. Se tuntui oudolta, koska silloin oli helmikuu ja joulu ohi. Tämä onkin yksi niitä kappaleita jota lauletaan, koska kaikki muistavat sen sanat. Terveisiä vain Tuusulaan.
12. Jose Feliciano:Feliz Navidad. Jos oikein tarkkaan kuuntelee, vaikkei espanjaa osaisikaan kappaleen nimi on suomalaisittain "Ne viis apinaa".
    

Ajattelin toivoa uusia lauluja ja lähin sillä periaatteella liikkeelle, että uusia lauluja pitää olla aika paljon listalla, eikä vanhoja perinteisiä, jotka soi muutenkin liikaa.

Ensimmäiset viisi päivää.

Nyt se on sitten totta. Nimittäin se, että minulla on oma asunto. Minulla on kolme avustajaa eli Lauri, Mirva ja uutena suomessa pitkään asunut italialainen Paolo. Hänen kanssaan on mennyt hyvin, kun opin ,että Paolon kanssa tulee puhua hitaasti ja selvästi. Ajattelin tehdä pastaa, jotta Paolo tuntisi olonsa kotoisaksi. Saa nähdä mitä hauskaa keksimme hänen kanssaan.

Pari ensimmäistä yötä äiti vietti kanssani uudessa asunnossa. Nyt olen nukkunut yksin. Olen vältellyt yöavustajan kutsumista, kun heillä on liikaa työtä muutenkin. Tietenkin soitan heille, jos minulla on oikesti asiaa. Pyrin välttämään turhia vahinko hälytyksiä. Jos he eivät saa selvää puheestani, että tein vika painalluksen, niin sitten yököt juoksee turhaan luokseni. Tänään tutustun uuteen asiaan nimittäin kerrostalosaunaan. Nyt te ihmettelette miksi sauna olisi uusi juttu minulle. Olen käynyt koulun kanssa saunassa, mutta en ole koulun jälkeen käynyt kerrostalosaunassa muuten kuin uimassa. Kotonani on nimittäin puukiuas ja täällä on sähkökiuas. Uimassa ei muutenkaan ole aikaa saunoa kunnolla.

Idolssin viiden kärki.

Jos joku ei tiedä mitä Idolssissa kävi, niin minä kerron sen kommenttien kera. Jo kerran kisasta tippunut, mutta tuomariston takaisin nostama Anna-Kaisa oli mielestäni hyvä laulamaan. Oisko käynyt äänestys tulosten kanssa pientä sählinkiä, koska Anna-Kaisa ei ollut aluksi pudotusuhan alla, mutta joutui siihen kesken tuloslähetyksen. Neljänneksi tuli jo useasti pudotusuhan alla ollut Kalle. Kolmanneksi tuli 18-vuotias Pete, jonka putoaminen oli minulle ja varmaan koko Suomen kansalle suurin yllätys tämän vuoden Idolssissa. Paljonhan spekuloidaaan sitä, että eikö fanit äänestänny Peteä tarpeeksi, kun he luulivat, että Pete on jatkossa automaattisesti.

Kerroinkohan jo, että lopetin Idolssin katsomisen viime talvena, koska tiesin jo aikaisin kuka tulee voittamaan. Se oli minun mielestä väärin tehty tuomareilta, että he ottivat Ari Koivusen takaisin kisaan teatteri viikonlopun aikana, kun Ari nukkui niin sanotusti pommiin. Olisivat lähettäneet Arin kotia kasvamaan. On väärin esitellä tuollaista esikuvaaa nuorille. Se oli kuitenkin sivuseikka.

Tämänvuoden finaalipari oli mielestäni tasaväkisempi lähtökohdiltaan, kuin viime vuoden. Ei voinut yhtään tietää kumpi voittaa. Lopulta äänestys ratkesi Koopin eduksi. Tämä on muuten ensimmäinen kerta, kun finaalin voitti ulkosuomalainen. Nyt tulee kritiikkiä! Idolssin tuloslähetys tulee aivan liian myöhään. Varmaan monessa lapsiperheessä ollaan väännetty kättä tuloslähetyksen katsomisesta. Ymmmärtäisin myöhäisen ajankohdan, jos ohjelmassa esitettäisiin väkivaltaa, mutta kun sitä ei ole. Yhden kerran se tuli ihmisten aikaan. Minullahan ei ole lapsia, eikä kokemusta asiasta, mutta puhunkin yleisellä tasolla. En syytä ketään ohjelman ajankohdasta, tämä oli vain totemus. Nyt muihin juttuihin.

Lasten mehuhetki ja vähän muutakin

Radio Mafiassa eli nykyisessä Yle X:ssä oli semmoinen ohjelma, kuin Lasten mehuhetki, johon lapset saivat lähettää musiikki toiveita. Sitä ennen oli radiokuunnelma OnniMannin Matikka. Mutta tämä on sivuseikka. Mirva lupautui avustajaksi Lasten mehuhetki ohjelmaan. Me soitimme ohjelmaan, kun soittoaika alkoi. Yllätykseksi me päästiin heti puheluiden vastaanottoon. Aluksi vastaanottaja meinasi kirjoittaa Mirvan nimen listaan. Mirva kertoi, että minä olen varsinainen soittaja. Keskusnainen otti tiedot ylös ja toimitti ne varsinaiselle ohjelman pitäjälle. Hetken päästä toimittaja soitti minulle. Mirva otti radion johdon pois seinästä ennenkuin kävin puhumaan, ettei ääni kiertäisi. Minua jännitti jo valmiiksi ja jännitys kohosi, kun pääsin radioon. Toimittaja alkoi jututtamaan. Sain hänet hämilleen, kun muistin kiittää palkinnosta, jonka hän lupasi soitostani. Toivekappaleeni oli Tao Tao:n tunnari.

Toinen radio juttu. Soitin Helsingissä Kymenlaakson Radion onnitteluohjelmaan. Jouduin ottamaan puhelun vähän arviosta, koska en tiennyt kumpaan Kymenlaakson Radion toimitukseen puhelu ohjautui. Siihen aikaan heillä oli toimitus, niin Kotkassa, kuin Kouvolassakin, eikä ollut nettiradioita. Sinä lauantaina oli puheluruuhkaa radiossa, mutta lopulta pääsimme läpi. Avustaja kertoi, että varsinainen soittaja on tässä vieressä. Avustaja antoi luurin minulle ja sanoi tulkkaavansa, jos on tarvis. Sanoin, että haluaisin onnitella isää isänpäivän johdosta ja siskoa syntymäpäivän johdosta. Siinä vaiheessa toimittaja kysyi, että sanoinko nimekseni Niki. Annoin luurin avustajalle, joka korjasi väärinkäsityksen. Näitä on käynyt ennenkin. Esimerkiksi Mitä kuuluu Marja-Leena ohjelman toimittaja sanoi minua Mikeksi, vaikka olen Nikke. No rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Kerron mistä yhteistyö Radio Dein kanssa alkoi. Radio Deissä on toivekonsertti, joka lauantai kello kuusitoista. Viitaten edelliseen radiojuttuun olin silloin toivonut Radio Suomesta Josh Grobanin You Raise me up. Sitä ei kuitenkaan tullut. Vuosi oli kulunut Radio Suomen lähetyksestä, jonka jälkeen olin yrittänyt monasti saada toivettani läpi Puhelinlangoille. Silloin keksin laittaa samaisen toiveen Radio Deihin. Laitoimme kappaleen tiedot, kuten miltä albumilta se löytyy. Kului aikaa ja kerkesin välissä vaihtaa kouluaikin. Yhtenä päivänä sähköpostiini tuli tieto, että Radio Dein toimitus oli hakenut kyseisen kappaleen kirjastosta asti ja nyt heillä oli Grobanin koko cd lainassa. Olin hyvin iloinen, koska luulin etteivät he soita sitä, kun mitään ei kuulunut. Tästä oikeastaan alkoi Radio Dein ja minun yhteistyö. Kun toive esitettiin radiossa, kävi niin hassusti ettemme saaneet sitä nauhalle. Onneksi pääsin korjaamaan asian ollessani haastattelussa Radio Deissä. Nyt loppuu tämän päiväinen blogi.