Aion vakaasti osallistua uudestaan Yle X:n Oma lista ohjelmaan. Mua jäi häiritsemään yksi pikkuinen asia. Huomasin kun olin jo lähettänyt biisitoivelistani, että kappaletietokannassa olisikin ollut tarjolla paljon hengellisiä bändejä. En kuitenkaan lähde soitellen sotaan. Aion selvittää Yle X:n toimitukselta, että voiko ohjelmaan osallistua uudestaan näin nopeasti. Jos vastaus on kyllä, niin listaltani löytyy muunmuassa seuraavia kappaleita ja artisteja.
Rudolfin Tööttää tööttää, Bass'n Helen Koskaan älä sydäntäsi, POD:ltä eri kappale, kuin viime listalla, Pikku G:n Romeo ja Julia tai Me ollaan nuoriso ja Happo Radion Puhu äänellä jonka kuulen.
Perustelen listaani sillä, että neljä listani biiseistä on uskovien tekemiä ja vain yksi on maallinen.
Toivossa on hyvä elää. Katsotaan miten äijän käy.
maanantai 22. elokuuta 2011
lauantai 20. elokuuta 2011
Sävel on vapaa
Aion joskus osallistua Sävel on vapaa -ohjelmaan. Tänään siellä on aiheena ooppera-/laulumusiikin sävel on vapaa. En tiedä pitääkö se olla oopperalaulu vai ihan muu laulu, mitä oopperalaululla käsitetään. Mulla ois muutama toive, mitä miä toivoisin tämäniltaiseen lähetykseen, mutta kun en ole varma, että kelpaako ne tähän iltaan.
Mun tavoite sävel on tapaa ei ole vielä tullu: konserttimusiikin sävel on vapaa. Miä aion toivoa sitä toista äitin ja isän häämarssia, katsotaan miten minä saan sen aikaiseksi, jos en päätä osallistua siihen tämäniltaiseen. Minä en kestä sitä virallisuutta, mitä ne yrittää olla.
Minusta Puhelinlangat on paljon kivempi ohjelma, kuin Sävel on vapaa. Miä olisin mielellään kuullu eilisessä Puhelinlangoissa Happoradion perustelut, mutta se puhelu meni jostain syystä poikki silleen, että soittaja ei kuullu toimittajien ääntä, ne kuuli hänen äänensä kun hän sanoi "Haloo?". Kun minulle sanottiin, että pitää olla puoli vuotta karenssissa, mistä ne voi tietää kuka on soittanu milloinkin? Että tämmöinen blogi tällä kertaa. Kirjoitan taas joskus lisää.
Mun tavoite sävel on tapaa ei ole vielä tullu: konserttimusiikin sävel on vapaa. Miä aion toivoa sitä toista äitin ja isän häämarssia, katsotaan miten minä saan sen aikaiseksi, jos en päätä osallistua siihen tämäniltaiseen. Minä en kestä sitä virallisuutta, mitä ne yrittää olla.
Minusta Puhelinlangat on paljon kivempi ohjelma, kuin Sävel on vapaa. Miä olisin mielellään kuullu eilisessä Puhelinlangoissa Happoradion perustelut, mutta se puhelu meni jostain syystä poikki silleen, että soittaja ei kuullu toimittajien ääntä, ne kuuli hänen äänensä kun hän sanoi "Haloo?". Kun minulle sanottiin, että pitää olla puoli vuotta karenssissa, mistä ne voi tietää kuka on soittanu milloinkin? Että tämmöinen blogi tällä kertaa. Kirjoitan taas joskus lisää.
Minua ärsyttää hyvin paljon
Kuten otsikko kertoo, minua ärsyttää hyvin paljon se, kun mitä me katottiin lapsena, niin tulee nykyään joka arkiaamu uusintoina, nimittäin Muumit. Ne on kestouusintoja. Mie muistan melkein ulkoa jaksojen nimet. Taikurin hattu, osa 1. Taikurin hattu, osa 2. Sitten kun ne löytää sen veneen siitä rannalta, hattivattien saarella, osa 1. Hattivattien saarella, osa 2. Pikkuruiset vieraat, osat 1, 2 ja 3. Näkymätön lapsi osat 1 & 2.
Nää miä muun muuassa muistan ulkoa, kohta kohdalta mitä tapahtuu, kun tuli nauhoitettua ne silloin.
Miä kattoisin muuten muumeja ihan innoissani, jos niitä ei olisi nauhalla ja tullu sata kertaa uusintoja. Kyllä miä sen ymmärrän, että pikkulapsille se on uutta ja jännää, mutta en ole kasvanu muumi-iästä ulos, olen kasvanu muumien jaksoista ulos.
Miä toivoisin, että näytettäisi esimerkiksi Pikkuoravien seikkailuja. En tarkoita Tikun ja Takun seikkailuja, vaan 90-luvulla tuli Pikkuoravien seikkailut TV2:lla. Sitä tuli katottua joka ikinen jakso.
Muumikirjoja olis hauska lukea, että miten ne eroaa niistä jaksoista. Esimerkiksi viidakkojakso. Muutamia kirjoja miä olen lukenutkin, mm. Taikatalvi ja miten Niiskuneidistä tulee prinsessa.
Tiesittekö te muuten sitä, että muumien Mörkö oli sama näyttelijä, joka näytteli Hemulia?
Että tämmöinen blogi syntyi tällä kertaa. Kirjoitan minuutin päästä yhden toisen.
Lisäys: Kolme jaksoa on jätetty esittämättä: mm. Syntymäpäiväyllätys, koska ne on liian pelottavia. Mikähän ei olisi alkujakson jälkeen pelottavaa lapsille? Missä muumipeikko menee taikurihattuun ja muuttuu ihmeörkiksi. Sitä ei saa koskaan tietää..
Nää miä muun muuassa muistan ulkoa, kohta kohdalta mitä tapahtuu, kun tuli nauhoitettua ne silloin.
Miä kattoisin muuten muumeja ihan innoissani, jos niitä ei olisi nauhalla ja tullu sata kertaa uusintoja. Kyllä miä sen ymmärrän, että pikkulapsille se on uutta ja jännää, mutta en ole kasvanu muumi-iästä ulos, olen kasvanu muumien jaksoista ulos.
Miä toivoisin, että näytettäisi esimerkiksi Pikkuoravien seikkailuja. En tarkoita Tikun ja Takun seikkailuja, vaan 90-luvulla tuli Pikkuoravien seikkailut TV2:lla. Sitä tuli katottua joka ikinen jakso.
Muumikirjoja olis hauska lukea, että miten ne eroaa niistä jaksoista. Esimerkiksi viidakkojakso. Muutamia kirjoja miä olen lukenutkin, mm. Taikatalvi ja miten Niiskuneidistä tulee prinsessa.
Tiesittekö te muuten sitä, että muumien Mörkö oli sama näyttelijä, joka näytteli Hemulia?
Että tämmöinen blogi syntyi tällä kertaa. Kirjoitan minuutin päästä yhden toisen.
Lisäys: Kolme jaksoa on jätetty esittämättä: mm. Syntymäpäiväyllätys, koska ne on liian pelottavia. Mikähän ei olisi alkujakson jälkeen pelottavaa lapsille? Missä muumipeikko menee taikurihattuun ja muuttuu ihmeörkiksi. Sitä ei saa koskaan tietää..
torstai 4. elokuuta 2011
Nyt on helpompi hengittää
Nyt mie olen superonnellinen siitä, että sprinkleriremontti on ohi ainakin hetken aikaa. Sprinkleriremontissa tarvitaan poraa. Mie säikähdin sitä aina, kun se lähti käyntiin.
Enempää en voi kirjoittaa, mutta sen mie sanon, että olen superonnellinen, kun se on ohi. Nyt on helpompi hengittää. Ei tarvii herätä joka aamu poran ääneen.
Kirjoittelen joskus lisää! Nyt minulla on aika kortilla. Hyvää yötä, Jeesus myötä blogi!
Enempää en voi kirjoittaa, mutta sen mie sanon, että olen superonnellinen, kun se on ohi. Nyt on helpompi hengittää. Ei tarvii herätä joka aamu poran ääneen.
Kirjoittelen joskus lisää! Nyt minulla on aika kortilla. Hyvää yötä, Jeesus myötä blogi!
maanantai 1. elokuuta 2011
Uutisaiheen kommentointi
Kommentoisin uutista, jonka kuulin pari kolme viikkoa sitten radiosta. Meidän oma opetusministeri haluaisi pidentää pikkulasten koulupäiviä. Se on minusta kaunis ajatus vanhempien kannalta, mutta se ei tule toimimaan.
Ymmärrän että lapselle pitää järjestää hoitopaikka koulupäivän jälkeen, mutta ei häntä voi pitää koulussa vanhempien kotiin tuloon asti. Lapsi tarvitsee tuon ikäisenä, myös leikkiaikaa, jota saa hoitopaikassa tai sitten vanhempien kanssa kotona. Ei voi tietenkään olettaa, että lapsi tulee koulusta nälkäisenä ja kiukkuisena kotiin. Tekee läksynsä, pesee hampaat ja menee nukkumaan.
Ei kukaan voi tietysti heti käydä tekemään läskyjä, kun tulee kotiin. Pieni levähdys ja kuulumisten vaihto. Tämän jälkeen läksyt ja sitten on leikkiajan vuoro ehkä Pikku-kakkonen iltapala, suihkuun ja nukkumaan. Tällaisella rytmillä jaksaa taas herätä aamulla kouluun.
Tämmönen tälläkertaa kirjoittelen minuutin päästä lisää.
Ymmärrän että lapselle pitää järjestää hoitopaikka koulupäivän jälkeen, mutta ei häntä voi pitää koulussa vanhempien kotiin tuloon asti. Lapsi tarvitsee tuon ikäisenä, myös leikkiaikaa, jota saa hoitopaikassa tai sitten vanhempien kanssa kotona. Ei voi tietenkään olettaa, että lapsi tulee koulusta nälkäisenä ja kiukkuisena kotiin. Tekee läksynsä, pesee hampaat ja menee nukkumaan.
Ei kukaan voi tietysti heti käydä tekemään läskyjä, kun tulee kotiin. Pieni levähdys ja kuulumisten vaihto. Tämän jälkeen läksyt ja sitten on leikkiajan vuoro ehkä Pikku-kakkonen iltapala, suihkuun ja nukkumaan. Tällaisella rytmillä jaksaa taas herätä aamulla kouluun.
Tämmönen tälläkertaa kirjoittelen minuutin päästä lisää.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)